Australialainen Institute for Economics and Peace vertailussa, vaikka siinäotetaan huomioon muun muassa sisäiset ja ulkoiset konfliktit, poliittinen vakaus, sotilas- ja poliisivoimat, rikostilastot ja ihmisoikeudet Suomi ei kynnä negatiivisen pään asteikossa Global Peace Indexissä.
Ottaen huomioon kouluampumiset ja sen sellaisen pahanolon. Ykkönen Uusi-Seelanti muuten on ollut sosiologisissa tutkimuksissa Suomen verrokki yhteiskunnan rakenteellisen samankalaisuuden takia. Kyllä sielläkin väkivaltakulttuuri istuu sisässä. Taas Japani ei ole väkivallan käytön maa, vaikka elokuvateollisuuden välittämien imaginaatio-tietojen pohjalta niinkin voisi luulla, siksi sijoitus kolmas.
Islanti taas on maa jossa esimerkiksi aggressiivinen mustasukkaisuus on tietyistä historiallisista ja antropologisista syistä vähäisempää kuin muualla.
Suomen vahvuus on etinen yhtänäisyys, sitä ei edes mikään vakavasti ottava taho horjuta. Löytyy joku vähemmän vakavasti otettava marginaalinen separatistiryhmä muassaan jotain populistista propagandaa, tilastollista stignafuulia, jota eivät itsekään ymmärrä.
Se siitä, onneksi ei nyt ole oikeaa ongelmaa.
Juuri tänään näet Belgian jako kahteen syveni, kun kansallismielinen flaamipuolue N-VA voitti maan ennenaikaiset vaalit. N-VA ajaa hollanninkielisen Flanderin ja köyhemmän ranskankielisen Vallonian entistä perusteellisempaa eriyttämistä. Tavoitteena kuitenkin on etinen nousu, ja Flanderin itsenäistyminen.
Maa on keinotekoinen. Eteläinen Belgia varmaan voisi hyvin kuulua myös Ranskaan.
Eivätkä kansallisvaltiot ja niiden etova kasallisromantiikka ole itse tarkoitus. Se on todellisen henkisen muodonmuutoksen este, ja edustaa eräänalaista muinaiseen maailmasta perittyä näennäistä hengenkulttuuria.
Näin mielestäni voisi myös Suomi lakata olemasta: härmän voisi jakaa luontevasti vaikka Venäjän, Ruotsin ja Viron kanssa, jos kyllästymme toimivaan kansatalouteen ja valtiolliseen järjestelmään,
tai kumpujen yössä lymyilevään kansallismieliseen koohotukseen.
Kuvitus yllä: Installaatio by Rachel Whiteread.
Richard Serran installaatio `both inside and outside´. Voi klikata, ja sitä suosittelen suuremmaksi.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar