asialla epäilyttävissä, hieman totalitarismilta haiskahtavissa esitykissä ovat toistuvasti samat ministeriön johtavat virkamiehet.Kieltäminen ja kriminalisointi ovat helppoa, mutta tähän asti rikollisen materiaalinen tallentaminen/kätkeminen ja jakaminen ovat olleet ne rikoksen tunnusmerkit - nettirikoksesta on voitu tuomita vain silloin, jos kuvia tai videoita on tallennettu myöhempää käyttöä, esimerkiksi jakelua varten.
Nyt on keksitty lapsipornon osalta, että pelkkä lähetyksen vastaanottaminen, katselu tulisi kriminalisoida, nimellisesti teknologisen kehityksen takia: laajakaistaverkkojen tehokkuus mahdollistaa sen, että kuvia ja videoita käydään katselemassa tallentamatta niitä mihinkään.
Suomen itsenäistä päätöksentekoa ja ajattelua asiassa haittaa tuttu sivustavaikuttaja Ruotsi, jossa hallitus esitti keväällä katselun kriminalisointia.
Kriminalisointia kannattavan krp:n rikosylikomisario Lars Henrikssonin mukaan poliisi saisi todisteita lapsipornon katselusta esimerkiksi maksukorttitietojen tai tietokoneen lokitietojen perusteella - siis murtamalla ip:n eli vietinsalaisuuden taas kerran, ennen kuin lokeihin mennään.
Yksittäisen ihmisen maksukorttitietojen asemesta ehkä makunperijällä voisi olla enemmän vastuuta lähetyksestä, joka kansalaiselle on saatu myytyä. Noidenkin tunnistetietojen osalta muuten tietosuojan soisi olevan vahva.
Sen kriminalisointi yhteiskunnan taholta, mitä joku sairas ihminen, ehkä yksinäinen, kodissaan katselee, tuntuu arveluttavalta jopa näennäiseltä edistysaskeleelta lastensuojelussa.
Suurin ongelma on, että ne jotka tietävät lapsiin kohdistuneista irl törkeistä rikoksista eivät puhu. Itse lähtisin heihin sovittamaan lakia rikollisen suojelusta. Tiettävästi tämä on myös seikka joka omantunnonongelmana tulee lisääntyvästi esille ripissä - myös uhrit itse puhuvat.
Eivät niinkään psykopaatit tekijät.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar