Ihmisenä olemisen ongelma

Muuan julkkis kertoo maikkarilla, kuinka sosiaalinen suhde joutui koetukselle ja muuttui luonteeltaan armottoman kuluttavaksi:

Vaikeutemme kasvoivat sellaisiin mittasuhteisiin, että tämän on nyt oltava lopullinen ero. Olen ollut niin loppu, että aloin jo sairastua. Minulle tuli rytmihäiriöitä ja hengenahdistusta, enkä jaksanut enää edes kävellä. Elimellistä vikaa ei löytynyt, vaan liikaa stressiä ja murhetta.

Ennen kuin avaruuteen lähetetään kutsukortinomaisia tietopaketteja ihmisestä, olisi hyvä tuntea ihminen. Esimerkiksi tämä muutos eksistenssin kokemuksessa, angstisuus, mistä se johtuu.
Masennusdiagnoosia taas ei läheskään kaikissa tapauksissa tarvittaisi, jos ihmistä autettaisiin muuten, jos kiinnitetään huomiota niihin tekijöihin, joiden keskellä vaikeuksiin joutunut ihminen elää, arvioivat tutkijat Petteri Pietikäinen ja Jari Turunen Taimin jäsenlehti Kipunoissa 1/2009
Sairauskäyttäytymiseemme tomii esimerkiksi median, ihmiskuvan ja ajassa vaikuttavien aatteiden ja uskomusten kautta. Perhe- ja työolosuhteet, yhteiskunnan rakenteelliset tekijät, historialliset muutokset ahdingon oirekuvissa - kaikki vaikuttaa.

Osittain näinkin.
Puhutaan tarttuvista diagnooseista, tarkoittaen sairauksien nimityksiä, joita käytetään ensin lääketieteessä. Myöhemmin ne vaikuttavat laajemmin kulttuurimaisemaan, jolloin niiden käyttö yleistyy puhekielessä, julkisessa keskustelussa ja lopulta jopa viihteessä, kunnes niiden selitysvoima lopulta hiipuu tai ne poistuvat kokonaan käytöstä.

Ahdinkoa koskevat diagnoosit he ovat todenneet erittäin tarttuviksi. Tarkasteltuaan diagnostiikan muutoksia nykyisyyden ja historiallisen analyysin kautta he toteavat, että 1800-luvun loppupuolelta alkaen ahdinkoa on nimitetty useilla ammattitermeillä ja diagnooseilla, kuten neurastenia, stressi ja depressio. Näille kaikille on ollut tyypillistä voimakas leviäminen ensin lääkärikunnan ja sitten suuren yleisön käyttöön.
Lisäksi lääkehoitoihin turvautuminen kevyin perustein voi muuntaa ihmisen passiiviseksi hoidon kohteeksi, joka hakee ihmiselämään kuuluviin vastoinkäymisiin lääketieteellistä ratkaisua.

Pietikäinen ja Turunen peräänkuuluttavat työssään monitieteellistä ahdingon tutkimusta, jossa otetaan huomioon sekä sairauksien oireiden että selitysten sitsuaalisuus mutta ennen muuta nostetaan katse yksilön oireista myös historiallisiin ja sosiokulttuurisiin tekijöihin.
Mutta näin pitkälle eivät hekään ole valmiita menemään:
Varsinainen sosiaaliset suhteiden probelmaitsoituminen tapahtui niin nopeasti, yhdessä kahdessa sukupolvessa, että aika ennen tätä sielullisen ahdistuksen vyöryä saattaa olla vielä muistissa. Ei sitä yksin mikään mediamaailma tai muu selitä.
Skannasin kerran Steiner-siteerauksen asiasta.

Mihin nykyaikana päästään vasta pitkällisen seurustelun jälkeen eikä aina silloinkaan, se saavutettiin aikaisempina vuosisatoina, varsinkin kreikkalais-roomalaisella kaudella, yhdellä iskulla ihmisten kohdatessa toisensa. Mikä yksilöitä saat­toi vetää yhteen, kehittyi nopeasti. Ei tarvinnut niin pitkälti vaihtaa ajatuksia ja tunteita.

Tuossa esitelmässä hän kuvaili sosiaalisia suhteita, muutosta niiden dynamiikassa, miten erilaiset vaikutteet (menneistä elämistä) nousevat kanssakäymisessä esille, ja sitten lopulta jotain, mikä myös erottaa ihmiset toisistaan.
Mikä olento on ihminen, mistä se tulee ja minne menee? Tätä tietämystä ei pelkän fyysisen olemuksen ulkoinen tutkiminen voi paljastaa. Ja sen selville saaminen on oma tehtävämme, mitkään jumalat tai kiiltäväpukuiset eivät sitä tee. Kuten eivät myöskään muut luo yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta, se ihmiskunnan oma työ ja tehtävä.
Naivien amerikkalaisten omin lupineen avaruuteen lähettämä kutsu, ajoreitteineen. Samaistuimen olemattomaan, oletuksena, että he ovat kaltaisiamme - muistan vastustaneeni tätä ajatusta jo teininä nuotiokeskusteluissa.
Luotaimet Pioneer 10 (1972 [kuvassa]) ja sittemmin myös 11 sekä Voyager 1 ja 2 veivät 1970-luvulla mukanaan tallenteita ja kaiverruksia maapallosta, tietoa asukkaista ja meidän bio-organismista (jos sattuisi kiiltäväpukuisille maistumaan) & kulttuureista - ja jopa siis ajo-ohjeet tänne paikalle.

Puerto Ricossa sijainneella Arecibon-radioantennilla V.1974 lähti vielä 1 679 binaarikoodista rakennettu info ihmisen dna:sta ja katsaus Aurinkokunnastamme, vastaava syötävää (alkukuvan energian muotoa) ei ollut muualla.
Totta, se tuli myöhään, Stephen Hawkingin varoitus siitä, ettei ihmiskunnan tulisi yrittää ottaa yhteyttä maan ulkopuoliseen älyyn.
Kuva: C.G.Jung, joka laajensi materialistista ihmiskäsitystä.