
En koskaan, en koskaan voinut ymmärtää, kuinka kristilliset kirkot ja lahkot voivatkin ymmärtää niin ulkokohtaisesti kaiken tuon, autenttisen kristinuskon tekstit. Jos viesti sitten onkin niin selvää, ettei siihen saa tekemälläkään oheen kuumijeesuksen kuvaa, sille keksitään oitis toinen arkkityyppinen kirjoittaja.
Egyptistä al-Qasrin kylästä läheltä Nag Hammadia joulukuussa 1945 tehty tekstilöytö, jonka muodostivat 13 nahkaan käärittyä papyruskirjaa sinetöidyissä ruukuissa, on yksi ihmiskunnan tärkeimmistä dokumenteista.
Ohjeisto johdattaa oivaltamaan korkeimman tietoisuuden muutoksen, mihin ja miten ihmisminä voi kohota. Se on lähes yhdenkalainen bodhisattvapolun kanssa, kaikki asteet eivät ole aivan samassa järjestyksessä, terminologia toinen, mutta itse heräämisen ja muutoksen filosofia on universaali.
Exegesis on the Soul kertoo ihmiskunnan varhaisesta kehitysvaiheesta (jota materialismi ei tunne, mutta josta uskikset satuilevat ominaan), kun sielu vajosi aineellisuuteen ja hedonismiin - poikkesi elohimien ajattelemasta suunnitelmallisuudesta. Emme olleet yksin.
Kukaan muuten ei sellaisia ankaran ehdollistamisen jälkiä olisi voinut tyhjästä nyhjäistä kulkemaan ihmiskunnan meemiin.
Koko ihmiskunta aloitti korpivaelluksen. Tietoiseksi tullut Exegesis on the Soul, sielu puhuu historiansa.
Tuossa kontekstissaan koen sen vaikuttavaksi, mikä näköjään on jäänyt jäänyt täsmentämistä vaille.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar