
"Viime viikolla julkaistussa videoraportissa seurattiin Helsingin Kolmen sepän aukiolla Vapaa-ajattelijoiden kampanjaa. Videolla MoonTV:n toimittaja antoi ymmärtää ejakuloineensa Raamatun päälle "/HS.
Ei ihan Teemu Mäkikään kokeellista action-taidetta 1990-luvun alussa tehdessään yltänyt tähän. Pahoja toki teki mutta taisi hepulla sentään joku häpyrensseli olla.
Olisikohan mahdollista löytää se ajatus että ei ole kirjan vika - ei ainakaan pääosin - se, miten sitä tulkitaan vuosituhansien saatossa. Ja kirjaa käytettiin milloin minkinlaisen henkisen, aiemmin useimmin myös fyysisen väkivallan välineenä - ja käytetään yhä.
On siinä Raamatussa aivan uudessa, likipitäen 2000 v. vanhassa osassa jotain valmiiksi vinkssallaan, Paavalin kirjeissä:
a) niin korkeaa esoteriaa, gnostisen tilojen kuvauksia, joista kun julki tuotiin, kirkko saattoi vääntää oman aivopierunsa ruumiin ylösnousemuksesta,
b) taantumuksellisia naista ja naisen asemaa koskevia näkemyksiä, joita gnostiset ja esoteeriskristilliset suuntaukset eivät koskaan hyväksyneet, ja jotka olivat apostolin henkilökohtaisia huomioita. ei muuta.
Tätä vasten voisi odottaa, että löytyisi hyvinkin jokin toinen kohde kuin kirja minne heittää kuivat, jos se tuntuu välttämättömältä - jokin lähempänä zombikohdetta.
Jostakin syystä muistan nyt erikoisen hyvin 1970-luvuilla tekemiäni jotenkin naurettavia sosiaalisia kokeita. Olin luontomystikko jolta puuttui kokolailla ihmisyyteen kuuluvan sosiaalisen ymmärryksen taju. Se alkoi kehittyä vasta luontoyhteyden hiipumisen myötä.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar