kaikkien sota kaikkia vastaan, joka on niskalaukaus kuolevalla sivilisaatiolla on iloinen asia, sillä ilman vanhan kuolemaa ei voi syntyä uutta. Vielä ei ole sen aika, vaikka joku 11/9 saattoi näyttää pieneltä etiäiseltä.Yhdenkään todellisen sodan jälkeen ei ole paluutietä entiseen, sitä poispyyhkivää ajanjaksoa edeltäneen maailmaan tunnelmiin.
Yhden sortin anakronismiin sortumisen vaara piilee tutkiessa menneisyyden tapoja tai kun historialliselle asialle annetaan merkitys nykyajan kautta. Mutta koskee myös aikajanaa toiseen suuntaan, tulevaan.
Yleensä tarkastellaan tutkittavaa asiaa nykyihmisten sen asemesta, että kyseessä on aina kuitenkin menneisyyden ihmisten näkökulmasta.
Syy: emme tunne ihmistä, ihmiskheitystkäkään kuin pinnallisesti lähinnä luonontieteellisessä kontekstissa. Jos haluaan muuta, joutuu kuten JV. Snellman sanoi, tekemään oman päänsä.
Tuolla puhutaan. Osin Yrjö Kallisenkin sanoma oli ja on universaali, ajaton - ja jos tuossa annetaankin historialliselle jaksolle merkitys nykyajan kautta, voisi korostaa sitä, että nämä Forssan paperin tavoitteet yhteiskunnassamme läpi ajaneet pioneerit, etunenässä Kallinen mutta myös mm. Tanner, Voionmaa... tajusivat selvästi, että yhdenvertaisuuden aineellinen ja sosiaalinen perusta ovat ensiaskel siirtymässä sivistykselliseen maailmaan ja elämänmuotoon.
Tämän vision demarius on kadottanut; juna meni jo, ja he rimpuilevat museoidakseen ahneuden status quon ja hyvinvointiyhteiskunnan joka on enää askel ei-mihinkään.
Feature.
Väinö Voionmaa (1869-1947) aloitti yhteiskunnallisen toimintansa raittiusliikkeessä. ja totta, tämä kansanvalistuksellinen toiminta leimasikin koko hänen elinkaartaan.
Heti 1900-luvun alussa noussut sosialismi sai hänestä kannattajansa. Voionmaalle Sokrates oli valistussosialisti, ja hän arvioi, lienee paras kaikista.Proffa, ministeri Väne osallistui aktiivisti kaikkiin itsenäisen Suomen neuvottelemiin rauhoihin.
Annalistina hän oli oloissamme merkittävä, historia aukeni näiden uudenlaisten lähdeanalyyttisten metodein avustuksella: mentaliteettien historia, totaalinen historia, mutta myös peridiodisuus (durée), käsitykset eri pituisesta ajan ja tapahtumien välisestä kestosta. Tämä voi olla triviaalista tapahtumaa olennaisempi kehys. Siihen asti, ja nyt taas, asiakirjadokumentit ovat olleet ainoa lähdemateriaali, ilman kulttuurin kehityksen linjaa historianymmärryksessä.
Taas luonnontieteen tutkimustulosten soveltaminen yhteiskuntaan edellyttää normatiivista harkintaa, jossa asioita joudutaan tarkastelemaan tieteellistä tutkimusta laajemmasta näkökulmasta, hän korosti.
Yhteiskunnallisissa asioissa esimerkiksi lääketieteen tutkimustulokset eivät mitenkään ole ratkaisevia, sillä yhteiskunnan kokemuksen, yhteiskunnan oman edun ja yhteiskunnan tarpeen täytyy olla ratkaisevia.
Vänen aikana ei tietenkään ollut mitään geenifatalismia, tai ideoita yksilöä koskevista geneettisen karttojen pohjalta tehtävistä valinnoista.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar