Vad har hänt för mig

Juhani Aho, urspr Johannes Brofeldt,
(1861 - 1921) var, så det är sagt,
den första finskspråkiga
yrkesförfattaren
- värmde upp i sin sak.

Jag gör inte längre kunna se på finsk tv-kanaler. Jag tänker på denna oattraktiva form, som har de, ledsna och specificerade att finnas den vissa förluststämningen fyllda. Det är än D-moll.
Minor i sig är inte ond, är den ansluten till något djupare.
Nu läser jag mindre på finländska tidningar. Av samma anledning.
Det är nu klart skilja mellan om jag jämför vad är jag nu, och vad var tidigare jaget.

Det finns något (melankoli), som lev i det språket. Jag håller med än Lauri Viita.

Ps
Jag såg på en film om Viita `Fallande änglar´, 2008.
Ett färgstarkt drama om författarparet Lauri Viitas och Aila Meriluotos turbulenta äktenskap, kanska sett ur den dottern Ursulas perspektiv.
Filmen skildrar det skarpa brottet mellan två poeters `himlastormande kärlek´ och mentalsjukdomens kaos; är inte bara en ung kvinnas växande självförståelse, men också efterkrigstidens kreativa kulturliv.
Filmen baserar sig på Aila Meriluotos biografi över Lauri Viita.
Bra snärt. En eller två i filmen kom jag att tänka på, Leif Färding, gång Tarmo Manni. Alla galen.
.

Erilaistamisen väkivaltamekanismi keskellä kylää

Tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkisen mielestä (sukupuolen vaihtajien) ongelma voitaisiin Suomessa ratkaista ottamalla käyttöön järjestelmä, jossa olisi vain yksi parisuhteita koskeva lainsäädäntö /HS.

Miksipä ei, miksipä ei.
Loukattuja ja murjottuja ihmisiä olisi myös vähemmän, jos uskonnonopetus vapautettaisiin kirkon kahleista.
Nyt elämäntaito-opetuksen voi saada vain, kun lapsi on erotettu kirkosta. Ahdisti häntä sitten miten paljon ankara jahvenviha ja koko muinainen ehdollistumismekanismi, se ei vaikuta tuohon pykälään, jossa luterilaisen kirkon jäsen on pakotettu osallistumaan kultin uskontotunneille oppivelvollisuutensa piirissä.
Jos irti haluaa, tilanne on hyvin paljon samankaltainen kun noilla sukuvärkkien vaihtajilla; muu perhe voi jäädä kirkonjäseneksi, vaikka lapsi saisikin vanhempiensa nimet eroamishakemukseen, joka oikeuttaa kirkosta eroon, joka taas vapauttaa vasta vaihtaman uskonnon elämänkatsomustietoon.
Kun tämä voi edistää syrjäytymistä lapsessa ja nuoressa, niin eikö silloin kyse ole pikemminkin uskonvainosta minkään vapauden asemesta?
(miksi hyvä kielenhuolto velvoittaa sivariveteraania puhumaan "asemestoista").
Summa summarum: Meillä ei ole uskonnonvapautta sellaisena käsitteenä, että oikeusvaltioperiaate näkyisi siinä kirkkaana. On hyvä huomata, että järkälemäisistä esteistä huolimatta elämäkatsomustieto kasvattaa suosiotaan.
Syntyy kokonaan toinen viiteryhmä. Muistuttaa aikaa aseistakieltäytymisessä, kun vakaumus tutkittiin monessa instanssissa.
Mun aikana ei hakattu, vaikka vittuiltiin. se ei tapa. Tarmo Manni hakattiin. Andr Pekurinen maksoi aseista kieltäytymisen hengellään.
Mutta onhan meillä vielä totaalit.
Tarja Halonen vieräytti aikakanaan oikeusministerinä kyyneleen yhden nälkälakkolaisen totaalin puolesta, ja Manu urahdellen (emme heitä tarvitse) armahti.
Nyt hänellä pressana olisi mahdollista muuttaa koko laki, tiukka sana vain, niin kas jo kohta sorvautuu jossain eduskunnan valiokunnissa.
Olisi presidentillä mahdollista varmaan vaikuttaa myös tuohon toiseen epäoikeudenmukaiseen rinnakkaislakiin yhteiskunnassamme, jos vielä haluaisi.
Jos jonkin sortin hötön asemesta poliitikot toki voisivat ja perustaa yhteiskunnan kehittämisen agendansa eksaktisti lakeihin, millaisia niiden tulisi olla, ollakseen oikeudenmukaisia ja tasapuolisia.

Ps.
Ja kuin tilauksesta Cityssä eheyttäjän, kristillisdemokraattien puheenjohtajan näkemys: en halua ottaa noin henkilökohtaiseen asiaan kantaa, ihan oikeesti...En usko, että ihminen voi syntyä väärään sukupuoleen, mutta onhan tilanteita, missä sukupuoli on epäselvä.
Eli ventovieras tietää (jostain huumeen tapaan vedettävästä kirjastaan) asian paremmin kuin yksilö itse, ja voi, suorastaan tuntee velvollisuudekseen auttaa tämä "selvyyteen" seksuaali-identiteetissään.

Toivottavasti `jonkun muun näkemys´ on kattava

On äärimmäisen harmillista ja hämmentävää, että näin voidaan tehdä kysymättä ja sen enempää perehtymättä. En ole antanut millään tavalla siunausta tälle kirjalle. Se on jonkun muun näkemys,

Vesa-Matti Loiri manasi Ilta-Sanomissa.
Lööppikamaa - se että Loiri manaa.
Taitelihalle oli "sadellut elämäkertapyyntöjä eri kustantamoilta", mutta hän on pysynyt linjassaan ja kieltäytynyt aina.
Mistä tämä linja johtuu? itseäni kiinnostaisi esimerkiksi Loirin elämänvaihe kun hän oli Pekka Siitoin -nimisen toisen oppilaan kanssa Aino Kassinen -nimisen gurun, ja astraalisen selvännäkijän opissa.
Tästä Loiri jotain mainitsi itse Minä Olen -haastattelussa, mutta vaikeni mm. opiskelukaveristaan. Tarmo Manni, joka toimi visuaalisen näkijän sihteerinä, piti lukua oppilaista ja maksuista.
Ei se oppilastie natsikamaa ollut, pikemminkin kai muinaisessa maailmassa myös mustaksi magiaksi kutsuttua toimintaa, mitä Mannilta ymmärsin, vaikka Loirin oppilastoveri yhdistikin politiikan ja okkultismin fasistiseksi sekasotkuksi.

Pasifisti Manni muuten sanoi: "olen alkukommunisti ja alkukristitty".
Saattaisi olla pari muutakin asiaa, joissa Loiri itse on paras asiantuntija.
Hän kertoo saaneensa tiedon Petri Nevalaisen toimittamasta, kaiketi Ajatus Kirjojen kustantamasta teoksesta jo vuoden alussa. Mutta harmistus ei ole vieläkään laantunut, väittää IS.

Filosofian maisteri Petri Nevalainen työskenteli Lontoossa Britannian yleisradioyhtiö BBC:n palveluksessa vuosina 1988–1997, kotomaassa Valittujen Palojen toimitussihteerinä sekä uusmediayhtiö MatchON.comin duuneissa. Nykyisin kirjoittaa ja toimittaa opuksia mulqwisteista.

Ristiin ajelua poliisin päässä

Rikosilmoitus- ja aseluparekisterin ristiinajon tuloksia käydään paraikaa läpi maan kaikissa poliisilaitoksissa, Yle kertoo.
Ihankohan tuon itse keksivät?
Minä oletin, kun periaatteessa teknisestihän tuo on mahallista ollut ainakin 15-vuotta, että tämän kaltainen tietokantojen rajapinta on automatisoitu reaaliaikaiseksi jo aika päiviä sitten.
Paskat ei toimivia rajapintoja - siellä missä niitä kipeimmin tarvittaisiin.
Tämä kiirehtiminen tietysti voi haitata asebusinessta, jonne viittaa yhden jos toisenkin poliisimiehen sivutoimilupa.
Se on varmaa, että käsipelillä tehtävä tietokantojen ristiinajo on mahdollista jokaisen aseluvan myöntämisen yhteydessä, miksi sitä ei ole tehty?
Miksi tietokannat ovat teknologiltaan kivikaudenaikaisia? (myös mm. monissa kaupungeissa).
Ryhtiliike tulee myöhässä. Käytännössä, mitä nyt teknologian takapajuisuuden takia voidaan jäljittää, yltää vain parin kolme vuoden vanhoihin tuomioihin.
Vasta julkinen paine näköjään pistää asioihin jotain liikettä: että siis rikoksista tuomitit eivät saisi kantaa asetta, hä´?
Mitähän jos otettaisiin sitten supolta rekisteri, jossa on tietoja suojeluskuntatyyppisten ja organisaatiomalliltaan puolisotilaallisten järjestöjen jäsenistöstä, taas "ajettaisiin ristiin", ja mietittäisiin samalla nämäkin aseluvat.
Nämä ovat sinänsä hyviä kysymyksiä:
Tutkinnassa on tehtävä päätös, haetaanko henkilön aseet poliisiasemalle. Henkilöä itseään tietysti kuullaan ja hän saa kertoa oman näkemyksensä tapahtumista ja siitä, mihin hän aseita tarvitsee. kertoo Pohjois-Savon poliisilaitoksen alueella tehtävästä tarkastuksesta vastaava komisario Risto Jääskeläinen Ylellä.
Myös asehullujen saamat reseptit ovat tietokannoissa, ne olisi hyvä ajaa ristiin sitten seuraavaksi.
Eri asia, miten hyvin poliisi tiedostaa vastuunsa potentiaalisten sekopäiden puhutteluissa - jos ja kun he saavat ase taskussaan kävellä kadulle. Seuraavana päivänä voi jo paukkua ties missä väkijoukossa, tai torilla, kuten Kuopiossa ½ v. sitten, ja laillisella aseella.
Aseet ovat murhaamista ja sen harjoittelua varten. Kaikki aivo-olentojen murhaaminen on karmallisesti raskauttavaa, ja lisää negatiivisuutta maailmassa. Kuten Tarmo Manni sanoi.

Kuva: The Punisher, 2004.

Seksuaalisuus on kaikkialla

Sukupuolinen ahdistelu on teatterissa merkittävä ongelma, joka ikään kuin tradition muodossa on siirtynyt sukupolvelta toiselle, kirjoittaa Teatterilehti, ja paljon muutakin asiaa ahdistelusta. Lehden mukaan yksi aikamme merkittävistä tehtävistä on, että sukupuolista ahdistelua voidaan käsitellä avoimesti työyhteisössä eikä sitä lakaista maton alle "kuten tähän asti".
Niin, mitä itse kuulin alan ihmisiltä, kyse ei ole ollut vain heteroseksuaalisesta ahdistelusta. Biseksuaalisuus on se teatterin sisäpiirin juttu, kuten yleensä show busineksessa.
Tai armeijasta.
Voi olla juuri nyt vaikeaa saada sanoma läpi pidäkkeettömän seksuaalisuuden ylikorostuessa kaikkialla, eritoten mediassa ja mainonnassa. Uskon silti, että todellinen muutos tapahtuu, ja nuo traditiot voidaan katkaista ilman mitään riskiä, että yleinen syntyvyys kääntyy laskuun. Niin eri asiasta siinä on kyse.
Eettisesti kestävä kanssaihmisen kunnioituksen hengessä tapahtunut lähestyminen niin vaikeaa ole, ja se yleistyy sota-ajan sukupolvien ja sen "suuren ikäluokan" mennessä mailleen.
Tämä uusi suuntaus ja häirinnän nollatoleranssi on tervetullut ajatussuuntaus. Mielestäni tässä ei ole mitään ”kultaista keskitietä”, kuten ei täysraittiuttakaan vesitetä ihanteena, joka motivoi kulkemaan itseään kohti.
Ihminen ei tarvitse alkoholia mihinkään, eikä häirinnällä taas ole mitään tarkoitusta, ja vielä vähemmän mitään "kasvatuksellista merkitystä".

Kuva: ruutu elokuvasta Come Play with Me, 1977

Lasten tulisi kehittää tarkkuustaitoja tappovehkeisiin?

Jaahah, aseiden kanssa suhmurointia: toinen käsi niitä ottaa pois, ja toinen antaa.
Viime vuonna sisäministeri Anne Holmlund (kok) ja kepulainen maatalousministeri Sirkka-Liisa Anttila vaativat vetoomuskirjeessään EU:lle, ettei 15-vuotiaiden metsästyksen ja ampumaurheilun harrastajien aseen käyttöä kiellettäisi. Tapaus Jokela ei aseintoa vielä hillinnyt, eikä esitystä vedetty pois.
Nyt Holmlund Ylen Ykkösaamu -ohjelmassa kertoi toimittaja Sakari Kilpeläiselle, ettei Suomen menettelyssä EU:n asedirektiivin valmistelussa olisi vaadittu aseenkanto-oikeuden myöntämistä 15-vuotiaille, ja esitys silloiselle EU:n puheenjohtajamaa Portugalille, koskikin vain metsästystä, ei käsiaseita ja ampumaurheilua.
Vetoomuskirje vaati nimenomaan myös käsiaseiden antamista 15-vuotiaiden käsiin, jos nämä harrastavat ampumaurheilua. Homlundin epäonneksi ministeriön tiedotearkisto ja itse esitys siis puhuvat muuta kuin muistikuvat.
Tässä on perustetta luottamuksen mittaukselle, jota vaatimusta kansaedustaja Annika Lapintie (vas.) pitää varsin aiheellisesti esillä.
Aseet inspiroivat käyttäjäänsä.
Tulee mieleen Tarmo Mannin kertomus, se on mulla dokkarillakin, kuinka hänen nuoruudessaan suojeluskuntalaiset Saarijärven Kalmarissa harjoittelivat aseilla ampumista, niinhän ne tekevät. Mutta eniten hän ihmetteli maalia, joka oli aina ihmisen muotoinen.
Miksi ihmisen kuvaa ammutaan?
Käsiaseella ei ole asiallisesti muuta tehtävää kuin toimia lähietäisyydellä ihmisen ampumisessa, kuten joiku Esa Suomisen saitilla huomauttikin..
Karjapaimenet käyttivät asetta toki lännen preerioilla karjaa uhkaavien petojen ja käärmeiden ampumiseen. Viimeksi mainitusta syystä myös tarkkuutta oli harjoiteltava. Toki tällä välineellä ratkaistiin myös jokunen vilpin paljastuminen korttipelissä, hevosvarkaus ja kilpakosinta. Mutta …mitä me teemme oikeusvaltiossa näillä vehkeillä?
Emme mitään.

Kaaviokuva: puoliautomaatinen Walther P5 reijittää koko lippaansa "kohteeseensa" hetkessä.

Paninpa merkille tuon minäkin

Tänään: palstamilleinä pieni mutta varsin omituinen nimitysuutinen päivän printatussa Kauppalehdessä. Lehti itsekin ihmettelee nyt omaa uutistaan.
Vuorovaikutteisen median pioneeri Satama on jotain, jot´en koskaan oikein oppinut ymmärtämään. Tehtiin www.duuni.net-palvelua yhteistoiminnassa Talentum ja tämä sen tytäräyhtiö, joka sittemmin persaukisena vietiin pörssiin. Raha roiskui, ja oli monenlaisia virityksiä; yksikin jota pääkassa kutsui "riemuputiikiksi" - josta konsernin sisällä virtasi rahaa Satama Interactiveen - ja vähän muuallekin.
Tekijöillä, ydinjengillä sekä omistajalla taisi olla varsin erilaiset käsitykset jopa siitä, miksi palvelu oli olemassa. Mutta historiaa se on.
Talentum Oyj on korjannut lelunsa pois. Sinänsä yllättävää, että ne kafkamaiset satama-fiilikset voi jotenkin tunnistaa vielä tämän päivän uutisesta, Trainers’ House -mission aikana.
Kuten Tamo Manni, ystävä, sanoi, yrityskellä on karma. Tarkoitti kyllä Marimekkoa, sillä on naisen karma; Satamalla joku ilman peräsintä kyberavaruudessa seilaavan kummajaisen, orvon pirun karma.