Kirjallisuuskeskustelu lipes perusasioihin, Moravia, Ervast ..

Sediksellä. Sydämellinen tyyppi.
Laitanpa tuon keskustelun kontribuutioni tännekin:
Pekka Ervastilla on, jos se hieman vanhahtavia konnotaatiota tuottava kieliasu ohitetaan, erittäin merkittäviä teoksia. Niitä on kertynyt yli 30 v. aikana kai kymmeniä - ja tänä aamuna viimeksi hypistelin Kuopion torilla yhtä. Ruusu-Risti-lehden vuoden 1924 vuosikertaa.
Tätä tavaraa tulee joskus syksyllä laatikollinen (kun on taas rahaa se hankkia), Ervastia alkuperäisenä, ilman Uuno Poreen tekemää "kielen tarkistusta".
Ja en myöskään tee pesäeroa tuohon autenttiseen teosofiaan, jota Ervast edusti. En toisaalta katso, että siihen pitäisi kiinnikään jymähtää. Kuten ei millekään muullekaan vuosisadalla.
HP Blavatskyn artikkeleista kootuista teoksista mm. Käytännöllinen Okkultismi käy sisällöllisesti ilmi, että hän oli jonkin aikaa oppilaana Tiibetin buddhalaisessa luostarikoulussa - niissä kuristaan kuuluissa. Mistä hänet lähetettiin takaisen länteen julkistamaan sisäisiä oppeja, soveltuvin osin. 14. Dalai Laman esipuhe Hiljaisuuden Äänen myöhäiseen painokseen kertoo asian puolestaan.
Tämä on toinen puoli asiaa, universaali kilvoituksen polku, johon siis ei kannattaisi antaa myöhemmän rappioteosofian olemassa olollaan vaikuttaa.
Ervast kirjoitti alkuperäisessä hengessä länsimaisin painotuksin; esimerkiksi apost. Paavali tule ymmärrettäväksi myös niiltä osin, mistä kirkko on vetäissyt perusteet omille järjen vastaisille, luisille dogmeilleen.
Yllä P. Ervast, alla näyte Madamen käsialasta.