Ja miten homo sapiens poikkeaa, jos poikkeaa muista korkeista nisäkkäistä?Ihmiskuva lähtee aivan näistä perusteista, omasta mielestäni tuntematta ihmisen sielua, sen kotia. Tuntematta tilaa, josta tulemme ja jonne palaamme, olemme metsässä. Kirkot sössivät tämän kysymyksen kanssa, eivätkä sen palkoilliset ymmärrä itsekään mitä puhuvat ihmisiä maahan pannessaan.
Tästä löytyy poikkeuksia, en tiedä miten paljon, mutta niitä on.
Kirkossa vaikutti eritoten viime viime vuosikymmenellä myös katolisvaikutteinen teologinen suuntaus, joka yritti palauttaa hiljaisuudessa syntyvän sisäisyyden kokemuksen. Yksinkertaisen pysähtymisen. Nämä teologit kuitenkin kuolivat, viimeisenä dosentti Paavo Rissanen.
Anna-Maija Raittila toi kansankirkon piiriin myös jotakin kelttiläisestä kauniista luontomystisen yhteyden orientaatiosta.
Kukaan ei ole uskaltanut tai kyennyt puuttumaan ydinkysymykseen: järjen vastaiseen dogmatiikkaan, joka ei sitten keskiajan ole vastannut millään muotoa kriittisen järjen kysymyksiin.
Tietämättömyys, tai väärin käsitetty "henkinen köyhyys", näet ei ole synti eikä mitään kristinuskossa. Toisin on asia buddhalaisuudessa, jossa katsotaan, ettei ihminen ole edes tasapainossa itsensä kanssa, jos hän laiminlyö, väheksyy ja nolaa järkeään ymmärtää maailmaa.
Meillä agnostismia pidetään jopa jotenkin ihailtavana, ja jollakin logiikalla tietämättömyyden usein myös katsotaan suojaavan tietämättömänä pysyvää.
Uskomatonta, mutta löysin tämän pirun ajatuksen muuten mainosta Juha Sihvolan Maailmankansalaisen etiikasta.
... Tämä jatkuu, (ja niveltyy suurempaan kokonaisuuteen).
Kuva: Helsingin kansainvälinen balettikilpailu.
2 kommentarer:
ei minua hairitse, vaikken niin poikkeaisi nisakkaista..
järjen vastaisuutta on uskossa tarpeeksi. minä syytän ja juttelen suoraan jonkun ylemmän tahon kanssa, hehe
köyhiö ja kipeitöhön ihmiset paljolti on. minä uskon, että köyhyys ja kipeys on takanapäin, historiaa hyvin pian ..joskus
ajattelen, että järkeenkäypää uskoa..uskontoa on tulossa. tieteessä agnostikko kai on rehellinen?
- köyhyys ja kipeys, olomassa olon taisto on takana päin - täällä päin maailmaa - siinä kovassa muodossa.
Se voikin olla sisäinen: ei puutetta ruoasta, sitä ei vain pysty syömään.
agnostikko voi olla rehellinen, jos se ei ole asenteellista eskapismia, so. henkselien paukuttelua: "enpäs tuotakaan asiaa tiennyt niin en ole vastuussa."
Minä näen agnostikon lähinnä olosuhteiden uhrina, joka yrittää sopeutua niin maailmaan.
Skicka en kommentar