Puhuva myötätunnon bodhisattva

Luennot eivät varsinaisesti ole mitään henkisiä ahaa-elämys saarnoja – ne ovat aika tiukkaa teoriaa. Niitä ei ole suunnattu länsimaisille faneille, vaan buddhisteille, jotka ymmärtänevät DalaiLaman puheen hienouksia, Ilta-Sanomien vuoropäällikkö Merja Mähkä raportoi Dharamsalallesta.
Ne mitään kummia hienouksia ole, jos viitsii muutaman parisatasivuuisen kirjan tutkia huolella. Sanotaan puoli vuotta ja kirja, pysyy hyvin hengessä.

Päivän toinen luento meni minulta täysin yli hilseen. Se käsitteli buddhalaisia pyhiä kirjoituksia ja sitä, mitkä niistä oikeasti perustuvat Buddhan opetuksiin.

Ah, sama aihepiiri kuin osassa teosta Maailmankaikkeus atomissa - tieteen ja hengen läheneminen. Hilsettä, sen pöllyämistä, ei pidä pelätä.
Olisinpa ollut läsnä.
Nimittäin, Mähkä, joka on muuten hyvvännäköinen, kirjoittaa: Kristityt uskovat elämän alkavan hedelmöityksestä. Buddhalaisille kysymys on monimutkaisempi, sillä kaikki atomit tai partikkelit, joista muodostumme, ovat olleet olemassa aikojen alusta saakka. Kristityille elämä päättyy taivaaseen tai helvettiin, buddhalaiset uskovat sielunvaellukseen, joka valaistumisen jälkeen päättyy ikuiseen nirvanaan.

Ehkä pieni käännöskukkanen: Buddhalaiset eivät diggaa sielunvaellusta hindulaisessa kontekstissa, ja toisaalta mihinkään he eivät usko, vaan kaikki vahvistetaan todentamalla päättely.
Ja on myös niin, että bodhisattvalupauksen antanut, kuten Dalai itte, ei enshätään ole täältä lähdössä mihinkään nirvanaan, vaan jää tänne tuhansiksi vuosiksi, maakauden loppuun.
Toisaalta, latoin tämän Merjalle, että luennon seuraamisen pitääkin olla juuri noin vapaata, että siitä löytää, mitä löytää, ja muut saavat mennä. Orientaatio on hieman toinen kuin täällä protestanttisessa lännessä.

Bodhisattva Ajanta - sisäisen minän symboli.