Yksi syy erilaisten riippuvuuksien lisääntymiseen löytyisi yhteiskuntamme ajatusmaailmasta, joka lisäämällä alityydyttynyttä oloa puolestaan aiheuttaa depressiota ja lisää addiktioita.Tiedettä mutta vastaa fenomenologisesti buddhalaista dukhaa.
Alkoholilla tai pelaamisella ja vastaavalla addiktoitumisella yritetään taistella masentavaa dukhaa vastaan. Tuoreen sosiologian alaan kuuluvan ranskalaistutkimuksen mukaan yksi syy erilaisten riippuvuuksien lisääntymiseen löytyy yhteiskuntamme ajatusmaailmasta.
Epäilemättä, se on alkoholimyönteinen useitakin syistä.
Alkoholilla on yksilöä erillistävä, egoismiin a varjominän kehittymiseen ohjaava vaikutus.
Yksilökeskeinen suoritusyhteiskunta taas tekee ihmiselle jotain sen tapaista, ettei hän voi enää tuntea olevansa ehjä ja täydellinen. Tässä kyllä mielestäni asiaan osallinen on myös kansankirkko luterilaisine moraaleineen.
Ihmisellä ei ole enää tunnetta, että hän on tehnyt jotain hyvin loppuun asti, kiteyttää sosiologian professori Pekka Sulkunen /is.
Alkoholiriippuvuutta käsiteltäessä viitataan entistä useammin probleemaan, joka muotoutuu ihmisen aivoissa. Tästä ajattelusta on johdettu tuo ajatus tutkijat pystyisivät selittämään riippuvuuden syyt tieteellisesti. Aika rankkaa materialismia, jos saan sanoa, ja henkisesti kysymystä katsoen varsin yleinen virhepäättely.
Mutta riittääkö aivojen addiktioon johtavan toiminnan tunteminen siihen, että voimme hoitaa addiktioita, kuten päihdeongelmia? Sulkunen kysyykin.
Ei. riippuvuus on henkinen sairaus, jota aivoja simuloimalla ei voida kuin turruttaa.
Ihmisen minätietoisuus syntyy tämän infernon kautta, kesti se matka sitten, kuinka kauan tahansa, elämiä. Prosessin hidastaminen ei keinoin ei useinkaan auta kuin hetkellisesti.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar