
Ja onhan tästä puhetta tosiaan ollut, okei että selvitetään.
Oikeusministeriön toimeksiannosta Johanna Korhonen kuulee politiikan ja median toimijoita sekä vaaleissa ehdokkaina rannalle jääneitä mutta jutun mukaan myös se kiinnostaa, mitä aktiivisilla äänestäjillä on kerrottavanaan.
Äänestäjien, mielestäni ylipäätään kanalaisten mahdollisuutta saada monipuolista ja tasapuolista tietoa maailmasta voidaan parantaa.
Netti tietenkin ympäristönä on tärkeä, sanoisin, että sitäkin voi käsitellä ja manipuloida monin tavoin, myös teknisesti. Kun törmää esimerkiksi solutettuun keskusteluadminstratioon, mitä voi tehdä. Jättääkö omaan arvoonsa koko paskan, vai toimiiko jotenkin?
Että kaikki poliittisia intressejä omaavat ryhmät toimisivat korrektisti toisia, myös vastakkaisia näkemyksiä esittäviä ryhmittymiä kohtaan on ajatuksena hurskas. Sodat ja vakoilu, jotka siirtyvät nettiin, eivät aivan itsestään muutu siellä vähemmän siisteiksi.
Kuva: ensimmäisiä vaalimainoksia alkuvuodesta v. 1907.
post scriptum.
Pertti Salolainen päästää merkittävät itkut: perustuslain uudistamisen yhteydessä käyty keskustelu on jumiutunut henkilötasolle, vaikka olisi pitänyt keskustella instituutioista. Eduskunnan rooli sen sijaan on täysin sivuutettu. Eihän perustuslakia näin uudisteta.
Edelleen: eduskunta ei saa riittävästi tietoa tasavallan presidentin ulkopoliittisista toimista.

Totta, viimeksi NATO Response Force, eli NRF -sopimus junailtiin valmiiksi tällä tapaa parlamentilta salassa.
Tämä eduskunnan valta-aseman päivittäminen nykymaailman menoa vastaavaksi - myös ja eritoten ulkopolitiikan osalta - olisi ensisijainen perustuslaillinen uudistustehtävä ennen muita sievistelyjä.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar