Vastaankin Kemppisellä esitettyyn kyssään täällä:Ripsa kirjoitti...
En tiedä, miten on LuKi-häiriön ja musiikin ymmärryksen yhteneväisyyden kanssa, mutta minulla laulu tyssäsi tosipahaan kuoppaan.
Olen sitä itsekin miettinyt sattuneesta syystä, ja ei ole kovaa tietoa tästä syy-yhteydestä, kuten monesta muustakaan vastaavasta. mutta näyttää toki siltä, että kausaalisuus kielien ja muusikaalisuuden väliltä löytyy. Kats. esim. (The Music Instinct, USA, 2008, juuri 07.01.2010 YLE Teemalla).
Tämä jo palkittukin (Pariisissa) dokumenttielokuva kokosi melkoisesti uudempaa tutkimustietoa musiikin vaikutusta ihmiseen fysiologiaan ja aivojen toimintaan, mutta olihan tuossa nyt mukana säveltaajuuksien kosmiset ulottuvuudet, kuten muuten jo v. 1995 musiikkikirjassani. Samoin joku tutkija never heard esitti teesin, tai teorian musiikin rakenteiden, intervallien, ja ihmisaivojen kehityksen vastaavuudesta. Hyvin looginen, itse lainasin sen Rudolf Steinerilta.
Jatkoin tuota muuten niin kauan, että tulin tulokseen ettei takaisinpäin paluu ole tarkoituksen mukaista. Siihen aikaan juuri puhkesi uusmuotiin nämä gregoriaaniset hymnit ja yksiääninen laulu, joka - aitona - muodosti lautekniikan avulla itsessään heikon kaksiäänisyyden.
Tältä yleispohjalta olen päätellyt, että lukihäiriö on jonkinlainen musiikillisen lahjakkuuden, jossa korva oikoo ja olettaa, kielteinen rinnakkaisvaikutus toisessa aistissa silmän ja aivojen yhteispelissä.
Tästä taas voinee eri variaatioita, jos noin on.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar