Ykkösdokumentti, tuo tv1:n yhteiskunnallinen asiadokumentti, pisti tänä sunnuntaina parastaan.Kanadalaisen MundoVisionin tuottama, Gene Brockhoffin ohjaama Tavarataivas - Shop 'til you drop, su 17.1.2010, oli todellinen kriittinen puheenvuoro kulutushysterian historiallisesta taustasta, mm. Thorstein Veblenin analyysistä sekä myös kulutuspakon dynamiikasta ja koko syndroomasta.
Identiteettimme rakentuu kuluttamisen ympärille. Yleisen kliseissä ja objektiivisuutta etsivässä esittelytekstissä kysyttiin, mutta kumpi kestää pidempään: maailman luonnonvarat vai palammeko loppuun ennen sitä, turhien tavaroiden keskelle?
Onneksi ohjelma itse ei ihan jeesustellut turhien truismien kanssa, vaan oli tiukkaa asiaa mm.
kriittisen ajattelun taustoista Vebleristä alkaen - näkyy jenkkilästä viisi maapalloa kuluttavana krääsän ja turhuuden ihmemaana.
Are we willfully trashing the planetary ecology in order to serve the desires and drives of the ego? And what, or who could be driving this powerful force of seduction? Shop 'Til You Drop takes a critical look at social injustice, resource depletion and our deep need to feel connected to each other through what we choose to consume. This documentary also examines the frenzied pace of fast-lane materialism that is beginning to burn us out. We are just now beginning to yearn for a simpler life, but is it too late?Ohjelma totesi, että maailman parhaat ja lahjakkaimmat kognitiopsykologit ovat mainospaamailman palveluksessa, ja siksi mainostus on nyt tehokkaampaa ja manipuloivampaa kuin koskaan. Kulutuskäyrät nousevat, Ja jengi ei edes tajua olevansa unessa, vaikka materialismissa on piikkinsä. Se ei korreloi tosi elämän eksistenssin kanssa mainostetulla tavalla - kuin hetkellisesti - näin implisiittinen epätyydyttävyys ajaa jatkamaan nukkekodin varustamista entistä kovemmin panoksin.
Ihmisen aivot kuitenkin omaavat periaatteellisen valmiudet järjen käyttöön, itsemääräämiskykyyn ja henkiseen itsenäistymiseen.
Jo pelkkä manipuloimattomuus vaatii kriittisen, ihmistä erilaistavan asenteen, joka varsinkin USA:ssa jo valmiiksi syyllistetty.
Kirkko taas, kuten Veblen johti kerskakulutusteoriastaan, on kollektiivinen tietoisen kulutuksen ja tietoisen joutilaisuuden ilmaus. Kirkko on itsessään vain rakennustilan tuhlausta, ja papisto on ryhmä, jolle maksetaan siitä, että he tekevät jotain täysin hyödytöntä. (kats. Theory of the Leisure Class, 1899.).
Kirkko ei voi mitään, omista premisseistään käsin, jossa se se väheksyy järjen käyttöä ja tietoista tietosuutta, eli pitää yllä tietdomuutta ja manipuloitavuutta.
Kirkko yhdistää teoreettisen ja käytännöllisen materialismin.
post scriptum.
Hintakeinottelua harjoittavien yritysten pakkolunastukset alkavat Venezuelassa - suurin kauhistushan on, jos pyhää markkinataloutta hillitään tai vastaan toimitaan jotenkin.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar