nämä tämän sodan syyt pysyvät vain yhä sangen absurdilla perustalla.Emme ole sotaa käyvä maa, mutta meidän joukkomme ovat sellaisessa tilanteessa, joka kyllä on ihan sodan tapainen. Afganistanin hallituksen vastaiset ryhmät ovat saaneet aikaan hyvin paljon tuhoja, sanoi presidentti Halonen Ylelle heti hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta kokouksen jälkeen.
Ovatkohan ne "Afganistanin hallituksen vastaiset ryhmät" nyt ihan väärässä sen korruptiohallinnon suhteen?
Entä mitä pahaa he ovat tehneet Suomelle?
Varmaan jotkin, sillä nyt tehdyllä päätöksellä on mahdollista lisätä joukkoa väliaikaisesti runsaalla 50 sotilaalla. Ensi vuoden alusta vahvuus on enintään 195 sotilasta.
Puolustusministeriö puolestaan on puhunut selvästi suuremmasta lisäjoukosta, itse Ajatusten Tonava (kok.) asialla, tietty, asialla.
Halonen kertoo olevansa huolissaan siitä, että Afganistanin rauhankehitys on ollut hitaampaa kuin alunperin toivottiin. Olisikin mielenkiintoista tietää tuosta George W. Bushille hänen Jumalansa antamasta missiosta, jotakin tarkempaa sen aikatauluista ja tavoitteista.
Niin, ja Suomi pyrkii nyt pressan mukaan suuntaamaan aiempaa enemmän kehitysyhteistyörahoja Pohjois-Afganistaniin, jossa myös suomalaiset joukot toimivat.
Onhan siellä vielä peltoja kesannollakin, tukitoimin ne on saatava tuottamaan jotain oopiumia eettisempää kamaa, vai kuinka?
Minä muistelen, että se tuote, vaalea afga, oli aikanaan varsinkin arvostettu tavaraa piippuun pistettäväksi. Tarja itsekin muistaa varmasti, ja Eki ainakin. Mieto tuote, ihan mihin tahansa, varsinkin johonkin oopium-johdannaisiin, alkoholiin tai kokaiiniin verrattuna - voisi verrata vaikka kahvinviljelyyn. Ja nyt vain asia listalle, ja läpi esittämään kansainvälisessä yhteisössä.
4 kommentarer:
Minä taas muistan 60-luvulta että ihmisiä eritoten varoitettiin mustasta afgasta, koska se sisältään oopiumia. Sen sijaan kuulin ylistävää puhetta punaisesta libasta tai lebasta.
Joku eilen tai tänään jossakin tiedotusvälineessä tai Blogistanissa (tämähän alkaa olla jonkinlainen tiedotusvälinen, inhoan sanaa media, anteeksi!) sanoi että kun Afganistania ei ole yksikään valtio kyennyt ikinä alistamaan alusmaakseen, niin miten yhdistyneet euroatlantiset voimat luulevat kykenevänsä tekemään sen nyt.
Aina mukana kulkeneessa kirjassa, Sven Lindqvistin Myytti Wu Tao Tzu'ssa, on kohtaus, jossa kirjailija matkustaa Afganistanin läpi Intiaan. Kirja ilmestyi vuonna 1967, niin sen on täytynyt tapahtua 1960-luvun puolivälin maissa.
Lindqvist äityy ihailemaan suoraryhtisiä ja komeita afgaanimiehiä, joilla jokaisella on pyssy selässään. Hän pitää Afganistania esimerkkinä ylpeän ja itsetietoisen kansakunnan maasta, jota ei mikään mahti nujerra.
Todennäköisesti täysin totta. Hävinnyttä sotaa siellä nyt yritetään edelleen jatkaa.
Kun Lindqvist pääsi Intian rajalle, hän totesi ykskantaan että ainut mitä ihminen tarvitsee Intiassa on parisen metriä paksua hamppuköyttä ja tukevan puunoksan.
En tiedä voiko Intiasta puhua nykyisin toivorikkaammin sanoin, mutta jatkuvaa kahinaa tuntuu olevan Kashmirissa läpi vuosikymmenten.
Ripsa:
"Minä taas muistan 60-luvulta että ihmisiä eritoten varoitettiin mustasta afgasta, "
Ripsa, muistanet värin, se musta, josta varoitettiin (70-luvulla), ja jota ainakin nistit vetivät, oli pagia, mustaa pagia.
Ja siis liba (tai rocco), tota öh, saattaa olla hyvää, mutta jokohan joku laki kohta väliin tulee, jos niin sanotaan?
.... Mielenkiintoiselta kuulostaa taas tuo tapaus Sven Lindqvist.
Tämä on oikeasti mielenkiintoista. Että jos puhutaan mustasta afgasta tai punaisesta lebasta, niin pitää olla varovainen, ettei kukaan ole sitä mieltä että sinä itse olet siis vetänyt (keuhkoihin) sitä.
Hmm, 1960-luvun puolivälissä piirit olivat pienet eikä kieltolaki ollut vielä voimassa. Ehkä tuo kaikki mahtuu nykyään fiktioon, kun tiedämme että Taleban rahoittaa taistelua länsivaltoja vastaan heroiinilla, jolla eurooppalaiset nuoret tappavat itseään sitten. Those were the days, my friend!
Sven Lindqvist on keskittynyt tuomaan esiin kolonialismin ja rasismin rumia historioita viime aikoina. Vaikuttaa siltä että kaiveltavaa riittää.
Viimeksi Lindqvist julkaisi artikkelikokoelman, jossa oli mukana juttuja, jotka eivät mahtuneet Svenska Dagbladetiin tai Dagens Nyheteriin.
Alunperin Lindqvist oli muistaakseni kiinan kielen ja kirjallisuuden proffa jossain yliopistossa, siis Ruotsissa. Mutta ei käsittääkseni koskaan maolainen niin kuin monet nuoret olivat 1960-70-luvuilla siellä.
Talibanien valta-aikanahan huumeviljely oli kielletty rangaistuksen uhalla, eikä ihan minkä tahansa pikku rangaistuksen.
Käytännön syistä siellä nyt viljellään, mutta niin tekevät myös muut kuin talibanit.
Kaaos laaksoissa on totaalinen. Yksi mahdollisuus varmasti olisi laillistaa tuo miedoin roina, ja sen tuottaminen.
Skicka en kommentar