Kata Kärkkäinen on tehnyt nimenmuutoksen, ja tuntee ainoastaan uusnimensä. Uusi nimi Katariina Souri esiintyy jo tulevan Pillerinpyörittäjä-romaanin kirjoittajana. Henkilö repäisi Playboyssa v. 1988, ei hullumpi, ihan okei, vaikka esim. Linda Lampenius oli häntä vaikuttavampi (kats. Playboy 4/1998), mutta siis tämä esiintyminen - ja kuvasarjan myöhempi käyttö - lienee, kuten julkisuudessa arvellaan, yksi syy irtiottoon menneisyydestä.Minulla on yksi kaveri, ystäväkin jossain elämänvaiheessa, jolla on uusi syntymäpäivä, muuten jossain tässä tammikuun puolella.
Hän teki pienen kuprun pikkuporvarillisissa piireissä, itse asiassa heidän pyhässä zombi-instituutiossaan*. Paljastui, mistä seurasi häpeä piireissä, sosiaalisessa yhteisössä. Tuli potkut töistä.
Kaveri hautoi itsemurhaa, päivä ja tekotapakin kuulemma olivat valmiina odottamassa, mutta muuan pankkiherra huomasi, pankkimiehen psykologiallaan ja liikemiesvaistollaan, mitä oli tekeillä, ja viime tipassa järjesti hienovaraisen hoitoonohjauksen.
Teko, se lopullinen ratkaisu peruuntui. Minusta sitä paitsi näytti, että yksi edeltä mennyt, elämänsä aikana tähän mieheen ripustautunut itsemurhaaja, ikäänkuin kuiski kaverin korvaan, ja yllytti häntä epätoivoiseen tekoon. Ei suoraan, tätä on hieman vaikea selittää, vaan kuin vahvistamalla tunnetta teon oikeutuksesta.
(Tämähän se vasta tabu on, että kuolemanrajan takaa rinnakkaistodellisuudesta voidaan sorkkia tätä elämänmenoamme, kats. esim. Jan van Rijckenborgh, Nykyajan Ruusuristin perusfilosofia, suom. 1999.)
Hälyttäväähän olisi voinut olla, että kaverini pieni poika tunnisti kerran kuolleen läsnä olevaksi, ja mainitsi siitä isälleen. Suicidaalikandia tämä mietitytti, ja jos kohta itsemurhan egoistisuus; oli nämä pojat.
Kohtalonpainissa elämä voitti, elämä jatkui kovana, mutta se voitti. Tämän voiton merkkinä hänellä on nyt uusi syntymäpäivä, vanhalle elämälle määrätyn kuolinpäivän paikalla.
*)= Raflaava käsite. Ulrich Beckin, 1999, merkityksensä menettäneet muumioituneet organisaatiot ja instituutiot ovat keskuudessamme mädättämässä muutosvoimia.
Teollisen yhteiskunnan kasvukoneen ei-toivottujen sivutuotteiden haittoihin törmääminen asettaa kulttuurin vastakkain omien seuraamustensa kanssa. Tähän sisältyy Beckin mukaan vaarojen lisäksi myös mahdollisuus ulospääsyyn ja omista virheistä oppimisen mahdollisuus.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar