
Lookilla on voittanut jonkun kilpailun ja 10 000 euron pääpalkinnon.
Ei tuo ole pahimmasta päästä, totta puhuen.
Kuuluu olevan vaatekaupassa töissä; no, niin on omakin tyttäreni, ei elä lainalla, ja ulkoiset avut jotain tähtitasoa, mutta onneksi normaalin painoinen.
Mutta siis laihuuden ja aliravitsemattomuuden ihailu, syömishäiriöt ovat nuorten naisten keskuudessa räjähtäneet, ja väitetään, että heitä kuolee jonoihin.
Bernard Lievegoedin klassikko Ihminen kynnyksellä, suom. 1998, käsitteli laajasti erilaisia syömishäiriöitä, ja niihin kehitettyjä terapioita, ja taas terapioiden kehitystä. Kannattaa lukea, jos aihe kiinnostaa.
Lievegoedin ongelma lähinnä on hänen poroporvarillinen yhteiskunnallinen näkemyksensä; hän hyväksyy annettuina rakenteet, jotka synnyttävät implisiittisesti ihmisessä vakavia eksistenssiongelmia, sillä mikään vain psyyken ongelmahan - Lievegoed itse osoittaa sen - jopa kuolemaan johtava laihduttaminen ei ole.
Siksi toimiviin hoitoihin on pitänyt hakea laajempaa ymmärrystä. Eivät nämä fiksaatiot tule häviämään itsestään, jos ja kun niitä synnyttävät ihmiskäsityksen rakenteet voimistuvat entisestään.
Hyvinvoinninpahoinvoinnin vaikutusten ennallistaminen ja lievittäminen on yksi, säilyttävä tie. Se säilyttää rakenteellisen materialismin, jossa minän inkarnoituminen yksilössä jää vajaaksi.
Lääkärinä ja organisaatioiden kehittäjänä toiminut professori Lievegoed mallintaa, teoksessaan Organisaation elämänkaari, suom. 2008, kolme keskeistä kehitysvaihetta: pioneeri-, eriytymis- ja yhdentymisvaiheen. Jokaisessa niissä on omat luonteenomaiset ilmiönsä. Siirtymät vaiheesta toiseen ovat todellisia murroskohtia, jotka ihmisyksilön murrosiän tapaan tuovat esiin organisaatiokehityksen kuohuntaa - usein konflikteja, johtamistyylin kyseenalaistamista ja vanhojen toimintatapojen täydellistä uudelleenarviointia. Toisiaan seuraavat vaiheet on nähtävissä paitsi yksittäisen organisaation, myös koko yhteiskunnan kehityksessä.
Tässähän se on: business-aapisesta on vedetty suora linja yhteiskuntaan.
Kuvasiteeraus Ilta-Sanomat, Tuomas Selänne.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar