Jo alkujaan kopiosuojakysymyksessä Suomi meni pidemmälle kuin direktiivi olisi edellyttänyt. Laki sai kutsumanimekseen Lex Karpela tuolloin kulttuuriministerinä toimineen Tanja Karpelan mukaan /TalSa.Tietotekniikasta ohjelmoinnista ynnä muusta ymmärtämättömät ihmiset esittelevät, ajavat ja hyväksyvät lakeja , jotka näyttävät jonkun ihmisvihaajan kirjoittamilta. LexNokian osalta vastuuministeri jopa uhosi: "etteivät itse tiedä". Siis tietotekniikan, tietosuojan ja tietoturvan ammattilaiset eivät tiedä ja hallitse oman ammatillisen osaamisen ydinsubstanssia. Kova väite, mutta tällä tasolla käytävä keskustelu ei ole uutta eikä tavatonta.
Eilen ilmatieteen laitoksen johtaja Mikko Alestaloa kuuntelin, kun hän A-Tuubissa puhui ilmastomuutoksen tietokonemallinnoksista.
Ihmiset jotka ei ole eläessään kirjoittaneet yhtään ohjelmaa eivätkä ymmärrä mitään ohjelmoinnin perusteista, voi tunnistaa; niitä nyt esiintyy kyllä tietoyhteiskuntaguruinakin.
Tehdään ohjelma C:llä tai millä tahansa korkealla lausekekielellä, siellä ovat vain lähtökohtaiset tunnetut, kirjoitetut laskennalliset muuttujat, ja algoritmirakenteen tarkennetussa toimenpidesarjassa ei esitetä mitään muita likiarvomuuttujia, niitä ilmaannut tyhjästä millään logiikalla kun ohjelman fundamentaalinen runkorakenne on luotu.
Jos luonnon objekti, jota mallinnetaan, onkin systematiikaltaan ja dynamiikaltaan mallinnosta laajempi - enempi tai vähempi sitä se on aina - malli antaa, mitä kauemmaksi tulevaisuuteen se laskee skeaariota, sitä väärempää ja vajavaisempaa informaatiota kohteestaan.
Jos tätä taas tätä vasten vertaamme jenkki-ilmastotutkija Kevin Trenberthin arviota: on tosiasia, että emme kykene selittämään, mitä ilmastojärjestelmässä tapahtuu. [...] emme tiedä likimainkaan, minne energia menee, tai muuttuvatko pilvet tehdäkseen planeetan heijastavammaksi, ei tietokoneohjelma voi tyhjästä tällaista informaatiota taikoa.
Tässä ilmastonennustus-tapauksessahan ohjelmaa on suurella todennäköisyydellä totuuden etsimisen asemesta myös manipuloitu näyttämään haluttuja tuloksia. Myös sellainen ohjelmabugi on helppo luoda, jossa se kääntää käyrät ylösalaisin (olen sellaisen itsekin tehnyt, vahingossa). Professori Matti Saarnisto sanoo tällaisen "virheen" tapahtuneen kaksi kertaa The Science -julkaisussa hänen työryhmänsä keskiajan ilmastoa esittävän graffan kanssa,
koska:
Pitkät lämpötilasarjat Lapista osoittavat, ettei mitään oleellista
muutosta ole tapahtunut. Talvien lämpötilat 1990-luvulla ovat korkeat
500-vuoden perspektiivillä. Mutta pitää muistaa, että jääkauden
jälkeisestä 10 000 vuodesta ilmasto on ollut nykyistä lämpöisempi
noin 5 500 vuotta.
post scriptum.
Saarnisto: "Ilmaston viileneminen alkoi noin 6000 vuotta sitten. Kesälämpötilat Suomessa ovat laskeneet noin 2-3 astetta. Metsäraja koko pohjoisessa Euraasiassa on peräytynyt Pohjoisen jäämeren rannikolta, Siperiassa paikoin satoja kilometrejä. Ikirouta levisi, samoin vuoristojäätiköt Skandinavian tuntureilla, missä jäätiköitä ei ollut tuhansiin vuosiin edeltävällä lämpökaudella. Saharan järvet kuivuivat ja aavikko levisi. Näin kävi myös Kiinan sisäosissa, kun monsuuni heikkeni. Nämä suuret muutokset jääkauden jälkeisessä ilmastossa johtuvat ensi sijassa taivaan mekaniikasta, maan kiertoradan jaksottaisista vaihteluista.
Jääkauden jälkeinen ilmasto on vaihdellut myös lyhyemmissä, eripituisissa jaksoissa. Näiden vaihteluiden syitä on haettava auringon energiatuotannon vaihteluista, valtameristä ja tulivuorten purkauksista. Nykyisen, 1850-luvun puolivälissä alkaneen kaltainen lämpökausi oli keskiajalla 980 - 1250 jKr. Eteläsuomalaisten järvien pohjakerrostumissa ei ole kevättulvaa osoittavia kerrostumia tältä ajalta, mikä viittaa lumipeitteen puuttumiseen. Pohjois-Amerikan länsiosissa vallitsi pitkä kuivuus, joka oli tuhoisaa mayakulttuureille. Pieni jääkausi noin 1500 - 1850 jKr. oli puolestaan jääkauden jälkeisen ajan kylmin. Erityisen kylmää ja Suomessa kosteaa oli myös 600 - 800 eKr. Etelä-Suomessa soiden paksuuskasvu kiihtyi ja niihin kertyi hiiltä kaksi kertaa nopeammin kuin kuivina kausina."
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar