
Kuin tilauksesta Kim Ki-duk ei taaskaan päästä katsojaa aivan helpolla. Arvostelijoita hänen elokuvansa hämmentävät: Nyt The Coast Guard, Korea 2002, YLE Teema Klo: 22.50.
HS ja IL jakaa kolmea tähteä muka turvallista, mutta IS on rehellinen: ei lainkaan peliä tähtien kanssa.
Se mitä Ki-duk kuvaa on elämän sisällön täydellinen järjettömyys ja kaoottisuus, jossa ihmisen pakko löytää sisäisyydestään, implisiittisesti jokin punainen lanka, johon tarttua, elämä (karma) järjestyy joltain osin, tai sieluun nousee kuva, että tekojen syy-seurausten järjestyminen olisi ainakin mahdollista (mikä edustaa buddhalaisuuden perussanomaa).
Huomaa Ki-dukilla peilit, jotka rikkoutuvat ja joista voi näkyä enemmän kuin yksilö itse sekä raja-aitojen ja veden, veden syvyyksien toistuvuus, vert. neuvostoliittolaisen Andrei Tarkovskin elokuvat.

Materialismi sekä kirkollinen materialismi lyövät tässä kättä - mutta tämä materialismi on kasvanut sisään myös joihinkin läntisiin kvasizeniläisiin kouluihin mitätöiden niiden merkityksen.
Taas New Agen filosofisen elämänymmärryksen paras puoli on yksilön vapauttaminen relativistiseen virtaan: puolustusmekanismin puuttuminen johtaa siihen, että etsijä löytää iisisti kuin luonnostaan totuusvoiman ja ymmärryksen omasta eksistenssistään - sillä siihen ihmisellä on oikeus.
Ja jos kohta, helvetillisissä oloissa hän tulee myös perimmäisten kysymysten vastausten lähteille: jonkun järjen on löydyttävä.
Sitten on kokonaan toinen asia se henkinen puoskarointi, mitä laajasti ymmärrettynä pidetään osana New Agea: shakrojen ja chin virtausratojen manipulointi,

Näissä sessioissa mukana olevat ihmiset eivät tiedä, mitä he tekevät, ja mihin voimiin ovat yhteydessä, harjoittaessaan muinaisilta vihityiltä anastettuja tai kenties itse luotuja rituaaleja.
Vaarallista, koukuttavaa toimintaa, jota kaikki siihen osallistuvat harjoittavat mielenterveytensä kustannuksella.
Ei paha jos varoitatte tuon henkisolemuksellisen puoskaroinnin vaaroista lähimmäisiänne.
Stillkuva keskellä: Stalker, 1979,
by Andrei Tarkovsky
Alin The Salvation Hunters by Josef von Sternberg, 1925
.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar