Peruslogiikanvirheen kautta uuteen ihmiskuvaan

Ongelma kouluissamme Tampereen universtaan mukaan on se, että skolet keskittyvät yksilösuorituksiin.
Totta.
Koulut kasvattavat aika heikosti identiteettiä ja yhteisöllisyyden tunnetta, kuulumista maailmaan ja oman elämän hallinnan tunnetta.
Totta.

Nuoret ovat hukassa maailmassa.
Tuo taas kuulostaa lahkolaiselta megafonitodistukselta.

Lapset ja nuoret pelkäävät yhä enemmän yksinäisyyttä ja väärien valintojen tekemistä. Tämä kertoo siitä, että meiltä puuttuu kokemus yhteenkuuluvuudesta ja yhteisöllisyydestä.
Voi olla perää.

Siinä on pitkälti syy sille, miksi meillä on Kauhajoen ja Jokelan tapaukset. Nuori on irrallaan lähiympäristöstään niin paljon, että netin vertaisverkosta täytyy hakea tukea omille ajatuksille ja koettaa löytää itseään sieltä. Mutta niin kuin tiedetään, sieltä voi päätyä löytämään ihan surkeita vaihtoehtoja, sanoo dosentti Pirjo Jukarainen Ylellä.

Miten niin "ihan surkeita vaihtoehtoja"? Netti mahdollistaa kohtaamisia ja kontakteja, jotka eivät juuri mitenkään muuten olisi mahdollisia arkisessa arkielämässä. Tämä todettiin jo ensimetreillä, ja se oli totta jo Newssien aikana.

Ne eivät ole mielikuvitusystäviä, vaan cyperpersoonia.
Ja sekään ei pidä paikkaansa, mitä näin Timo Kiravuon jossain sanoneen, että nettipersoona on sama, käyttäytyy samoin kuin person in real life.
Voi olla, joson kovin yksiulotteinen ja lattea ihminen, mutta usein ei ole, ja nämä jotka eivät ole, ovat vasta varsinaisesti nettipersoonia.

Netissä henkilö voi siis kohdata laajemman valintojen kirjon kuin missään muualla elämässään, se voi joskus olla kuin matka totutusta ajattelusta toiseen viiteryhmään, turvattomaankin. Mutta tämä tuskin tekee mallista surkean ja huokailua aiheuttavan - muuta kuin yhteiskunnan perusfilosofian kannalta, jossa yksilön kansalaisena tulee nuhteessa kasvaa kiltiksi ja yhteiskuntaa hyödyttäväksi, sen asemesta, että hänen tulisi kasvaa itse, kehittää itsetuntemustaan ja löytää muutosvoimat, ammentaa ulos sisimpänsä, oli siellä tulollaan mitä tahansa, havaita sisäisyydessään tie syvenevään elämän ja maailman ymmärrykseen.
Tahtova ihmisestä tulee entistä laajemman, lopulta rajattoman tiedonymmärryksen kautta: "Totuus on tekevä teidät vapaiksi".

Semmoista.
Sisäinen, gnostinen sekä osin myös kelttiläis-
luontomystinen kristinusko paiskaavat kättä buddhismin kanssa. Tässä teosofit jo olivat jäljillä.
Kuinka tehokkaasti maailma onkaan hukuttanut ja vääristänyt heidän äänensä. Kuinka nopeasti heidän perustamansa liikkeet jämähtivät hengettömiksi museoiksi (?)
Yhteiskunnan (ja kirkon) itseään muutokselta suojeleva voima ei ole aivan vähäinen, sen edellisten vuosisatojen tiennäyttävät arvioivat väärin. Tämä näkyy useista heidän prognooseistaan, koskien perustamiensa organisaatioiden tulevaisuutta, kasvua ja kehitystä.
HPB taisi olla se, joka ennusti Teosofisen Seuran degeneroituvan tilaan, jossa sen tapaisessa se mielestäni nyt onkin.