Minulla oli tuttu, ei varsinaisesti, ystävä sillä siihen olisi ollut vielä matkaa. Alkoholin vaikutus teki aina tästä sinänsä pedantista hepusta sikailevan roskaajan - panin tämän usein merkille, siivosin tietenkin.Hain nurtssille heitetyn puolentoista litran halpisviinipakkausen ja vein roskiin, koska en kestänyt katsoa tahallista roskaamista.
Tuota yliolkaisuutta jossa "velat muuttuvat saataviksi" häiritsevämmäksi ehkä koen, että fiksu tyyppi menetti kokonaan kykynsä kuunnella ja sönkkäsi omia minäkeskeisiä juttujaan. Epäilemättä hänen itsensä oli helpompi olla sellainen, useimmiten, mutta sekin: mieli läikkyi herkästi laidasta toiseen.
Tilanne paheni, olin voimaton, ja se johti terapeuttiseksi heitteillejätöksi kutsuttuun ratkaisuun ...
Jotenkin tämä tuli mieleen, kun silmäsin HS:n päivän luetuimman uutisen: Vantaanjoki täynnä kaljakellujien törkyjä [kuva siteeraus].
Sikamaisuus, piittaamattomuus ..ajattelu, joistakin toisista, joilla merkillisellä on velvollisuus korjata jäljet. Erillisyyden harha on täydellinen. Ei se tästä enää pahene.
Valkeisenlampi, lapsuuteni ja nuoruuteni mesta on joka viikonlopun jäljiltä kaljakelluntatasoa.
Sanoisin ettei niin älyttömän hyvä idea, vaan saman tasoa kuin alaikäisille suunnattu panimotuotteiden mainonta /viinamainos.info: Lisäpanostukset asennekasvatukseen ja ehkäisevään työhön voivat nykyisellään kumoutua kasvaviin vetoavalla alkoholin markkinoinnilla. Mainonnalle altistumisen vähentäminen olisi kustannuksiltaan halvinta päihdehaittojen ehkäisyä.On ihmeellistä, miten ulkomainoksessa voi kuukausitolkulla esiintyä karkkimainen tuote, josta ei käy edes epäsuorasti ilmi että asialla on alkoholinmainostaminen. Jokin luku siinä on, jonka vain kokemuksesta voi tietää, jos tietää, että ase on alkoholiprosentti.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar