WikiLeaks-jättivuoto saattaa olla merkki siitä, että talebanit voittivat tuon kummallisen sodan Afganistanissa, ja nyt pyöristyttävät, yksityiskohtaiset tiedot saavat rauhassa muokata mielialaa Euroopassa.
Kuka siis nyt uskoo, että joku 22-vuotias kaveri voisi omin nokkinensa vuodattaa julkisuuteen 92 000 salaista dokumenttia, kysyy turvallisuuspolitiikan dosentti Pekka Visuri Afganistanin sodan laajasta WikiLeaks-vuodosta.
Kaikenlaiseen media-hässäkkään jo turtuneet uutisten vakioseuraajatkin ovat Visurin mukaan joutuneet hämmästymään tietoja Afganistanin sodasta, kun WikiLeaks alkoi heinäkuun lopulla julkaista nettisivuillaan otteita peräti 92 000 asiakirjasta, jotka se oli saanut haltuunsa.
Mä en lainais, jos en olisi Visurin kanssa samaa mieltä. Noihan ovat myös mun ajatuksia. 22 v. Mr. Nobody on aivan liian läpinäkyvää, vaikka luottamus varmaan on nollattu jo vuonna 2001.
Visuri selventää pari faktaa: New York Times, Guardian sekä Der Spiegel saivat kamansa joltain luottotaholta, ja New York Timesin toimitus oli varmistanut selustansa antamalla etukäteen juttunsa Valkoisen Talon kommentoitavaksi.
Lisäksi on saatu tietää, että myös WikiLeaks oli lähettänyt koko massiivisen datansa Yhdysvaltojen poliisille mahdollisten vaarallisten tietojen poistamista varten, mutta ei saanut sieltä mitään vastausta.Samoin kuin panin merkille yksityiskohtaiset tiedot tappajakomennuskuntien toiminnasta. Toki tiesin kujeet, mutta luulin niitä suuremmaksikin salaisuudeksi.
Niiden runkona ovat amerikkalaiset erikoisjoukot, mutta myös liittolaisia on osallistunut toimintaan, Visuri kertoo, jopa yksi suomalainen.
Kun kyseiset joukot keräävät tai saavat jostain tietoja epäilyttävistä henkilöistä, esimerkiksi kyläpäälliköstä, jonka sanotaan olevan talibanien johtaja tai tiedottaja, ja sen jälkeen lähtee iskuosasto tappamaan hänet.
Visuri maalaa kuvan, kuinka voidaan osoittaa asuinpaikka maaliksi, ja taivaalta ilmestyy äkkiä miehittämätön kone tuhoamaan koko talon ja pihapiirin. Näin on tehty jo muutaman vuoden.
Saksassa Der Spiegel paljasti tappokomennuskuntien toiminnan saksalaisten sotilaiden vastuualueilla.
Visuri arvioi, että muistot toisen maailmansodan aikaisista itärintamalla riehuneista SS:n einsatz-kommandoista ovat vielä liian läheisiä. Saksassa vaaditaan yleisesti joukkojen kotiuttamista hollantilaisten tapaan.
Asia laittomuuksista on poliittisesti erittäin herkkä.
Yhdysvalloissa taas on pitkä perinne vuodattaa tärkeitä tietoja, kun halutaan vaikuttaa politiikkaan. Tunnetuimpia tapauksia oli Vietnamin sotaa käsitelleiden Pentagonin paperien vuoto ja julkaiseminen vuonna 1971.
Kaikki Afganistanin naapurimaat varautuvat jo amerikkalaisten poistumiseen ja talibanien vallan vahvistumiseen maan eteläosissa. Wiki-vuodot ovat antaneet joka tapauksesta Afganistanin sodasta karun kuvan, ja essee päättyy johtopäätökseen, jonka mukaan eurooppalaisilla hallituksilla tulee olemaan kasvavia vaikeuksia vastata veronmaksajien kysymykseen: miten kauan tätä vielä jatkuu?
Ei kovin kauan.
Graffa: DER SPIEGEL.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar