Eittämättä on paikallaan selventää, miten tieteentekijöiden eettisiä ohjeita sovelletaan ulkopuolisella rahoituksella, esimerkiksi nyt painoteollisuuden (kohdentamattomin) varoin tehtävään tieteelliseen työhön. Tässä nähdään potentiaalinen rajapinta korruptioon.
Pitäisi esimerkiksi tietää, miten menetellä silloin, kun tutkimuksessa löytää jotakin sellaista, mistä on terveyden vuoksi syytä kertoa.Tätä kysyy Yliopistotutkijoita edustavan Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtaja Eeva Rantala.
Rantalan mukaan joissakin tapauksissa tutkijoille on jp tarjottu työsopimuksiin yliampuvia kirjauksia, joissa vaaditaan, ettei tutkija ilmaise ulkopuolisille mitään työssään tiedoksi saamaansa.
Hyvä kysymys on sekin: jos ja kun tutkija tekee ensin tutkimusta ulkopuolisella rahoituksella, voiko hän käyttää tuloksia hyväkseen jatkaessaan tutkimusta yliopiston perusrahoituksella.
Meillä tään kaupungin universtaassa on tehty aiemmin tutkimusta tupakkateollisuuden rahoilla, ja myös hämärällä rahoituksella ihmiskokeita erilaisilla Alzheimerin-taudin lääkkeillä. Muutakin, ilmastoala on tulenarka.
Sitten kuvaan astui panimoteollisuus shekin kanssa toivoen hiotuin sanakääntein maakunnan yritysten edun huomiointia (tuotteensa oli täällä kansanterveystieteen laitoksella kootun mittavan aineiston perusteella päätynyt, mm. asbestin kanssa samaan EU:n syöpäkarsinogeeniluokkaan).
Yliopistoissa myös opetetaan tutkimuksen pohjalta. Ulkopuolisella rahoituksella tehtävää projektitutkimusta on voitava käyttää sekä tieteellisen opinnäytteen, vertaisarvioitavien artikkelien että opetuksen lähdeaineistona. Patentoimisvaiheessa olevat sovellukset eivät ole iso ongelma, nekin tulevat julkisiksi.
Mielestäni tutkimus- ja työsopimuksista on tehtävä tässä suhteessa standardoituja. Keskustelu voi siksi lyödä korkealle juuri nyt.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar