Sankkereineen sankareineen sodan nähnyt genre vetelee viimeisiään. Ja vielä lailla yritetään sorkkia 70 vuotta vanhoja asioita kirjoissa kansissa.Ne ovat siellä aivan kurantissa järjestyksessä, paitsi se trauma yhteistyöstä natsismin kanssa. Maailman historian yksi julmimpia hallintoja, joka tuomittiin rikoksista ihmisyyttä vastaan - johtoporras kuolemaan.
Suomi ei tehnyt rauhaa painostuksen alla, koska ehto oli tuon yhteistyöakselin katkaiseminen. Suomi ei myöskään puhdistunut samoin kuin ne pohjoismaat, jotka natsit miehittivät.
Meille jäi päinvastoin sankarimyyttejä, ja käsitys että "niissä olosuhteissa" ei voinut muuta kuin valmistella natsien kanssa sota, ja luoda mielipuolinen visio Suur-Suomesta, jonka hallintomallia ei tarvinne arvailla, jos nämä aseveljet olisivat toisen maailmansodan voittaneet.
Sitäkin varten oli suunnitelmia, varjelus oli että ne kaatuivat ja kovapäisimmille sotaan hinkujile jaettiin edes nimellisiä rangaistuksia edesottamuksistaan.
Toistaan toistaa historiatVictor Hugo, suom. J. Weinberg.
muistelmat ja memoriat
Sodat, melskeet, rauhanajat
tahtiin tiuhaan vaihtelevat
Mennyttä on mennyt aika
opi siitä, siinä taika
Kuvasiteeraus (tekijäoikeuslaki 22§) HS /©Juba Tuomola.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar