Ihan mielenkiintoista sinänsä, joskus foorumeilta löytyy purevaa argumentointia asian puolesta ja taas toista vastaan. Tässä Bachin puolesta tänään Näkkärillä: "Bachin nerouden (pienen osan siitä) voi todistaa jopa melkein matemaattisesti. Bachilla on 15 "pientä" pianokappaletta, "Inventiota". Niiden ajallinen kesto on n. 45 sekunnista noin 4 minuuttiin.Nykyrockiin sovellettuna räpeltäjän tulisi saada sisällytettyä kolmen minuutin ihmeeseen tuhat eri ulottuvuutta, totta on vaikeampi säveltää lyhyesti kuin pitkästi. Mutta ei kuitenkaan samalla tavalla kuin 1700-luvulla tai renessanssinerojen kynästä.
I Inventio kestää yhden minuutin ja 15 sekuntia. Joonas Kokkonen on tutkinut ja esitelmöinyt näistä. Hän totesi, että pelkästään I Inventiossa on satoja eri puolia, eli ulottuvuuksia. Kuitenkin siinä on vain 7 säveltä ja 22 tahtia, ja sen voi soittaa neljällä sormella. "Kukaan muu ei pysty tähän kuin universaali nero Bach" totesi Kokkonen.
Nykyrockiin sovellettuna räpel...säveltäjän pitäisi saada sisällytettyä kolmen minuutin ihmeeseen tuhat eri ulottuvuutta, jotta yltäisi Bachin tasolle.
Jos nykysäveltäjä onnistuu ujuttamaan kymmenen ulottuvuutta biisiinsä, sitä pidetään suunnilleen nerokkaana saavutuksena.
Bachiin suhteutettuna saavutus on 1% hänen luomistaan ulottuvuusmaailmoista.
Tämä siis pystytään kohta kohdalta Bachin sävellyksistä todistamaan.
Inventiot ovat maailman nerokkain sävellyskokonaisuus. Ja ne on sävelletty 1700-luvulla."
Renessanssi tarkoittaa 1400-luvun alustaa 1500-luvunlopulle kulttuurissa tapahtuneita muutoksia, jotka ilmenivät musiikissa mutta myös muun muassa kuvataiteissa, kirjallisuudessa, tieteissä ja filosofiassa. Näin yhteys vielä ymmärrettiin mutta ei kylläkään yhtä syvällisesti kuin antiikissa tai 900 ja 1000 -lukujen arabismissa.
Vielä Miles Davis edusti musiikillista ja kulttuurillista synkronismia. Hän esimeriksi samaisti nyrkkeilyn ja jazzin.
Hieno veto.
"Civilization is entirely the product of phonetic literacy. As it dissolves with the electronic revolution, we rediscover a tribal integral awareness that manifests itself in a complete shift in our sensory lives....This new electronic environment itself constitutes an inner trip, collectively, without benefit of drugs. The impulse to use hallucinogens is a kind of empathy with the electronic environment."
Marshall McLuhan .
2 kommentarer:
En tiennytkään että MacLuhankin mainosti hallusinogeeneja.
Tiesitkös sinä miksi Louis Armstrong aina piti sitä nenäliinaa esillä taukojen välillä? Ehkä tiesit jos musiikinhistoriaa tunnet.
Varhaisten jazzmuusikoiden douppaaminen oli niin yleistä ettei siihen kiinnittänyt huomiota oikeastaan kukaan. Nyt kun kaikki ovat niin pahuksen straight, niin musiikki on muuttunut elektroniseksi kikkailuksi yhä enemmän.
Kyllä jazzin estetiikassa on tapahtunut selvä muutos sitten fuusio-jazzin synnyn. Enkä väitä että sillä olisi yhteyttä douppaamiseen, vaan epäilen että koneellistaminen tappaa jotain oleellista.
No, minulla ei ole ikinä mikään onnistunut koneiden kanssa, ne aina asettuvat poikkiteloin.
Niin, minkähänlaisilta ihmisvainoilta poliisin tekemät ratsiat esimerkiksi Konemetsään tms. vaikuttavat pian, viim. ensi vuosisadalla?
.. vielä tuo mediailmastomme, jossa suitsutaan poliisin saamaa saalista, ja toisia tasoja kokevien ihmisten toimittamista telkien taakse.
Toisaalta hyvin härmäläistä.
Ei tarvitse mennä kuin Roskildeen, niin ei tunnu eikä näytä (valvojat, jos edes erottuvat) enää yhtään fasistiselta.
Skicka en kommentar