Samankaltaisia juttuja toki löytyy englanniksikin, mutta ei kuulosta aivan yhtä idioottimaiselta.
Edellä todettiin älykkyysosamäärä 149, ja siitä siirryttiin häiriköintiin koulussa ja edelleen kapinointiin juovuspäissään kuin jonkun kronologian mukaan. Ei. vaan suuri linja on järjen näkökyvyssä, joka vieroitti alkujaan.
Tosin lukemani Morrison-elämänkerrat ovat Doors-rumpali John Densmoren kirjaa lukuun ottamatta myös ulkokohtaisia analyyseissaan. Örvellykseen keskitytään, ja kerrottaan että äijää ahisti mutta siihen se jää.
Vain musiikin alitajuisuus itse välittää kuvia vieraudesta, jonka syyt, jos ymmärrystä löytyy kääntyvät oikeisiin uomiinsa.
Väänäsen ollilla oli kaksi sapluunaa "purettakoot" ja "säilytettäkööt" joiden kanssa hän kulki tämän kaupungin yössä merkiten, missä on kestävää ainesta. Osa on spreijauksista vieläkin paikallaan.
Muutakin merkittiin, mutta se on asia erikseen. Se miksi liikuimme, oli sopeutumattomuus. Kellä tuuli puhalsi, kuinka monta boforia.
Sopeutuminen syvästi sairaaseen yhteiskuntaan Jiddu Krishnamurtin mielestä ollut osoitus eikä mikään ihmisen terveydestä.
Samoilla linjoilla oli neososiaalipsykologi Stanley Milgram osoittaessaan kokeellisesti tottelevaisuuden mielettömyyden maailmassa. Tottelevaisuuden ydin on itsenäisen ajattelun puuttumisessa, ja sotilaspuolella näemmä varsikin sen kieltämisessä ja torjunnassa.
Tästä olen käynyt hiljan keskusteluja muuan erikoisjoukkojen upseerin kanssa, aikaisempaa syvemmin, ja hän huipensikin oman näkemyksensä syyttävään kysymykseen: "Taidat olla vasemmistolainen?"
(mikä jenkeissä tarkoittaa käytännössä maanpetosepäilyä).
Taide on aina todelliselta alkumuodoltaan kapinallinen, vaikka sen osalta ystäväni olettaa, että homekorvamainen pikkuporvarillisuus, joka tosin saattaa kuluttaa taidetta, sen voimia, voisi toimia alustana merkittäville luoville impulsseille.
Saahan sitä olettaa.
Juutalaissuutarin poika, journalisti Yvan Salmonin (1848-1870) hauta.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar