Nussbaum on listannut erilaisia kykyjä, joihin ihmisellä tulisi olla vapaus ja niitä ovat mm. elämä, ruumiillinen koskemattomuus, terveys, ajattelu, tunteet, sosiaalisuus, leikki, omaa ympäristöä koskeva kontrolli, aistit ja mielikuvituksen käyttäminen, sanoo Heidi Komulainen, kohtalaisen ihastuttava immeinen ja hyvä laulaja. Martha Nussbaum tuossa osin soveltaa toimintavalmius-käsitettä luomansa John Rawlsin oikeudenmukaisuusteorian uudelleentulkintaan: sen on määrä korottaa Maslow'n vuoden 1943 tarvehierarkian potenssiin.Maslow'n mallia pidetään psykologisena teoriana - syystä. Mutta ensinnäkin tarpeiden tyydytys ei välttämättä etene hierarkkisesti alimmasta ylimpään, tuollaisenaanhan sitä on tosiaan käytetty mm. statusesineiden markkinoinnin segmentointiin, mutta kyse on lopulta ehdollistetuista tarpeista, niiden perusedellytyksistä: fysiologiset tarpeet, turvallisuuden tarpeet, yhteenkuuluvuuden ja rakkauden tarpeet, arvonannon tarpeet, itsensä toteuttamisen tarpeet.
Jos nämä maslowit nähdään tosiasiallisina nimettyinä oikeuksina ei päästä vielä pitkälle, otetaan Nussbaumin lista joka vapauskäsityksessään lähenee mielen virikkeisiin, sisäisen elämän vapauksien ja virikkeellisyyden turvaamiseen, jos kohta lainaa myös Rudolf Steinerin Vapauden filosofiaa joka (v. 1894) analysoi inhimillisen motiivin vapauden, tuon tahdon ja ajattelun vapauden perustan.
Irl vapaus on aina suhteessa johonkin, ja vapaus on konkreettisena situationaalista.
Voimme kysyä, minkä verran kirkot ja lahkot kunnioittavat aivopesun omaisesta yleisestä uskonnonopetuksesta lähtien koreampaa vapauden ja vapauksien käsityksen analysointia?
Hyvin vähän.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar