
Papandreu senirion kuoleman jälkeen v. 1996 Simitis nousi pan-helleenisen sosialistiliikkeen johtoon.
Eurooppa-mielisen siiven erikoisuus oli ajaa suosioon kansaa kosiskelevalla populismillaan. v. 2000 puolue sai 43,8 % annetuista äänistä, ja 158 paikkaa, jolloin Simitis saatoi jatkaa pääministerinä. Vaalit kuitenkin kävivät kalliiksi, koska keskiluokkaa ja armeijaa oli kosiskeltu järjettömillä lupauksilla.
Kansataloudelliset tiedot ja tunnusluvut jo vuodelta 2000 väärennettiin rumasti. Euroalueeseen liityttiin vielä vuoden 1999 tiedoilla, jotka nippa riittivät tarvittavaan luottoluokitukseen. Tämän jälkeen tehtiin jotain joka lopulta johti historialliseen talouskriisiin.
Ilman väärentelyä Kreikka olisi joutunut heti tilille, ja kulukuurille - ei pahakaan vielä siinä vaiheessa.
Politiikka joka perustuu kansan lahjontaan äänien saamiseksi vaaleissa olisi toki mahdollista kriminalisoida, kuten lahjonta toisinkinpäin. Lahjonta on aina kaksisuuntainen tapahtuma, vaikka liike-elämässä tärkeän kohteen maadoitus usein saattaakin olla osa suunnitelma B:tä - ja ostettu vastapalveluskortti jää rauhassa käyttämättä.
Tämä on nähty, että sekularisoitunut vasemmisto on alttein populistiseen kannattajakuntiensa lahjontaan. Suomessa näyttäisi SDP:llä olevan nyt otollinen tilanne, kun mitään periaatteita tai resursseja ei kerran enää ole aatteellisiin linjavetoihin.
Lahjonta valtionhoitajana Kreikassa on mennyt äärimmäisyyksiin. Sinänsä hyvä, että kaikki pelle-esimerkit sieltä vedetään esiin uutisiin. Tuon toiminnan kriminalisointi olisi mahdollista.
Pääministerit Jacques Chirac ja Kostas Simitis, v. 2003, jolloin ensimmäiset petokset tulivat esiin. Taustalla Kofi Annan. Kuvalähde, Life.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar