Ihminen on

...myös erehtyväinen, siksi suuntaa korjataan. Se itsessään ei ole häpeä, kuten vereni kotimailla sanottiin.
Palautteen julkistaminenkin saattaa olla joskus paikkaan, en tiedä nyt ihan tähän Heidin tapaan, pittää miehellä on häpyrensseli.
Mutta muuten se kiinnostaa, mitä Suomessa tapahtuu, ja olen itse pysytellyt pikemminkin palautteen antajana, tällä puolella.
Osin silkkaa mukavuuden halua, tämä keittiön pöytä on oiva lennononjohto, osin siksi, etten ole innostunut keskinkertaisten puupäiden ja poliittisten nousukkaiden maailmoista. Olen vain teknologioiden ja niiden tuotteistamisen mies, vaikkei se nyt mikään polkkauksen ydinaihe ole ollutkaan. Suuremmin osin tämä sanottava liittyy toiseen minääni ja mm. aikuiskasvatustieteeseen, filosofiaan ja henkiseen elämään, taitteeseen,
sekä kolmanteen minääni luovana yksilönä.
Tässä sitä tulkin melkein korvat punottava määrä.

Heidiä en ole nähnyt vuoden 2005 jälkeen,
jolloin hän yöllä heitti minut ulos taksista Helsingin keskustassa - oli kesäyö, jolloin leffateatterit olivat (puoleen hintaan) auki: menin katsomaan The Yes Men -elokuvaa, jossa vilahti omakin kontribuutioni, kun kävi niin, että proggis koski Suomen teknologiauskovia älyvaatetehtailijoita. Se fasistinen impulssihaalari jäi muuten uutisoinnissa liian vähälle - sillä vedätyksen konsepti oli fasistinen, ainakin aikuiskasvatustieteen kontekstissa.
Tekaistu WTO:n Hank Hardy Unruh vakuutti, että johtajat tarkkailevat tulevaisuudessa alaisiaan impulssipukujen kaltaisilla tekniikoilla.

Heidin havaitsin seuraavaksi pönöttämässä DalaiLaman Luona asianmukaisessa kulttuurin vaatetuksessa. Sinne ei mennä ilman kutsua ja Hänen suostumusta, ja noita kledjuja ei itse valita kuin halpahallin alennuskorista.
Suomessa käydessään Dalai vihjaisi naisruumiillistumasta, joka muistaakseni (se käännettiin kai STT:llä väärin), saattaisi olla hän itse. Ajattelin Heidiä.
Olin ajattelut jo aiemmin; Oraansuojelijoista hän kerran sanoi, että se todennäköisesti muodostettiin hyvin kauan sitten. Niin tehtiin, ja erään kerran pari puhuttiin myös Lefasta. Järjetön elämä, jonka jo syntymäkartta osoitti. Ja käsi, jonka hän kerran ojensi avoimenaan munkille. Sen nähtyään mies meni oitis itkemään. Tutki Lefa noita juonteita itsekin, haaveili.

Se megalomaanisuus - yleinen meno oraissa - osittain johtui prenä nähdystä tehtävästä, ja hurmoksessa ohitetuista haasteista ja kokeista, jotka eivät niin vähäisiä sitten lopulta aina olekaan,
kaikkine kiusauksineen, joita se ns. maalaisjärki, tai sanotaanko korrektimmin arkiajattelu ei sellaisiksi aina tunnistakaan. Tietoisuuden kirkkautta ei ole, kun sitä eniten tarvittaisiin.

Sataa.
Vanha ja uusi sade,
muistatteko? kirjallista JO. Mallanderia.

14. DalaiLaman seurassa Heidi Hautala ja elokuvaohjaaja Andrei Nekrasov v. 2008, lähde.
Alla: kuva TTKK:n huippuseminaarista elokuussa 2001 (oma kamera).
Alla2: A Drop by Marja Kolu, Oulu City Hospital, 2004.