
On siis olemassa joku elitistinen keskinäinen järjestelmä, jossa kerätään, säilötään ja jaetaan tietoa Suomen kansalaisista mutta toki muistakin.
Tämä oli käytössä jo 1980-luvun alussa, muistan, kun elokuvataideohjaajaa valittiin Kuopioon. Asia vuosi kauttani, ja siitä nousi pieni, mutta asiaomaiset tietojensa kanssa pelaajat kulttuurilautakunnassa tekivät siitä lopulta itse ihan jonkinkokoisen pikkudraaman.
Epäilyttävä, taideteollisesta korkeakoulusta tullut hakija valittiin. Oliko tässäkään tapauksessa muuta pelkoa, kuin että alkaa syntyä vasemmalle kallellaan kääntyvää elokuvaa ja kulttuuria vanhan natsimielikaupungin entisellä kasarmilla? mikä tosin tapahtuikin.
Olin yhden päivä kuvauksissa: esitin perin idioottia kansanedustajaehdokasta, joka houkuttelee laitoshulluja uurnille, ja jakaa vaalimainoksiaan.
Mitään laitonta kai ei tapahtunut, tehtiin yhteiskuntakriittistä materiaalia. Taiteellisia tavoitteita tuskin savutettiin.
Minä olen menettänyt työpaikkoja, hyviäkin, julkaisemieni artikkeleiden takia. Sellaista tapahtuu, jo Urho Kekkonen mm. koki nämä ilmaisun rajat. Mutta en tiedä, onko myös muita syitä, koska Suomessa toimii isokenkäisten käytössä tämä salainen, vaikkakin valtiollinen, kansalaisia koskevan tiedon välitysjärjestelmä. Ja se toimii ohi tietosuovaltuutetun kontrollin. Jos se rekisteri olisi tietosuojalain piirissä, kuka tahansa saisi sieltä omat tietonsa, ja täydellisen tietosuojalain edellyttämän rekisteriselostuksen tietojen käytöstä, säilytyksestä ynnä muusta.
Nyt oikeus on jollain, tuntemattomilla perusteilla yrityksillä. Supon lausuntotoimisto yksin tietää, onko sen tiedoissa kansalaisen taustoita "sellaista tietoa, joka on työtehtävän kannalta merkityksellistä".

Supolle syötetyt tiedot taas voivat olla disinformaatiota, tiedän sen keittiön oven kautta, eikä kukaan kontrolloi Supoa tässä maassa.
Eduskuntakin on herännyt tämän huomaamaan, viimein.
Supo itse on piruntarkka, ettei vain sitä ja sen duunia koskien synny mitään epätasapanoisesti käsittelevää kuvaa.
Yläkuva, Ylen - Suojelupoliisin salassa pidettävien asiakirjojen salausaika on 60 vuotta. Supo aloitti toimintansa 1.1.1949. Näin 02.01.2009 oli ensimmäinen päivä, kun Supon salassapidettäviä asiakirjoja avattiin yleisölle. Asiakirjat tulevat yleisön saataville vuosi kerrallaan, aina kunkin vuoden ensimmäisenä arkipäivänä.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar