Sedis odottaa inspistä tuolla kielikuvalla - voi ne jokus tuollaisiakin olla nämä lastut, mutta useimmiten ihan tavallisia huomioita ja pohdintoja.Nälkäinen harakka pihalla nokkii eilistä koiranpaskaa.
Jääkaappi toimii kun pakkanen laskee; kylmässä ja vetoisessa nurkassa sen termostaatti on käynyt niin herkäksi ettei kylmetä kovilla keleillä.
Heitin vahingossa lonkalta replyn uutiseen, jonka kirjoittajaa en katsonut. Voi olla yllättävän lyhytnäköistä.
Muuten mietin Suomen taas Suomen vaakunaa, sen jellona muistuttaa Göötanmaata, erityisesti jostain Mjöbysta itään rajoittunutta aluetta ajoittain hallinneen Falkungan suvun vaakunaa, mutta ikimaailmassa siniviitat eivät olisi tunnustaan punaiselle präntänneet.
Kansakoulun ope ja sen ajan putkiaivoinen historia tiesi, että miekat edustavat Ruotsia ja sapeli Venäjää, vai horistiinko peräti jostain Ruotsi-Suomesta.. Tarvitaan Matti Klinge kertomaan ettei käyrä sapeli suinkaan viitannut Venäjään, koskeivat he sellaisia koskaan käyttäneetkään.
Birger Brosa torson Ruotsin jaarli vuosina 1174-1202 on ainut historiallisesti kestävä hahmo Arnissa.
Eksjössä Edshultissa temppeliritareilla oli linna ja kirkko, puinen, rekonstruktion mukaan (ohessa, klikkaa).Oli myös Knuut Eerikinpoika, kuningas 1167–1195
Kuten Arn-saaga kertoo, hän joutui maanpakoon isänsä Eerik Pyhän kuoltua vuonna 1160. Palasi vuonna 1167, katkasi pään kuningas Kaarlelta, ja kaappasi Göötanmaan ja Upplannin kuninkuuden. Brosa, rauhanrakentaja oli ravoissaan. Kuninkuus se oli epävarma, ja noihin aikoihin sijoittuu saaga.
Kronikat ovat vähäisiä fragmentteja, mutta tarvittavia kiintopisteitä aikaan.
Temppeliritarit, vaikka raunioita on ja tiedonmuruja oli mahdollista luoda imaginaatioina, sillä heitä oli. Arn on hieno eepos, joka tavoittaa myös jotain ajan ihanteellisuudesta.
Ritariromantiikan kontrahti nykymaalimaan on ilmeinen, mutta epäilemättä terapeuttinen ihmisille, joilla on sisällään vain tyhjyys, dukha.
Ritarit olivat vihittyjä, siksi he saattoivat ominaisuuksineen hieman poiketa muista miekanheiluttajista - vaikka tietysti miekanlakia jakoivatkin.
Ja siis heillä nk. pyhällä maalla taistelleille muotoutui tuo oma erillinen vaakunansa, joka tahollaan symboloi eroa Folkungaan. Wienin piirityksestä puhutaan jellonan meikkojen syntyaineena mutta ei se Ruotsin kannalta ollut mikään niin olennainen sota ja sekaantuminen 1500-luvun maailmanpolitiikkaan - kilpi oli valmiina ennen oottomaanien torppaamista.
Se, onko tuolla enää mitään tekoa, on eri asia.
Yläkuva: jaarli Brosa.
Lähis konstruktiosta.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar