Jumala hukuttaa kissanpentuja seurauksella että homma keulii, ja Jeesus kritisoi kauppojen aukioloaikoja.Lehti on jäljillä, tämä oletettujen kausaalisuuksien falski selittäminen uskonnolla on kummastuttanut mua aina; ei niin etteikö sellaistakin voisi havainnoida, mutta nämä yliaistiset karvalakkikristinuskon selitysmaailman imaginaatiot ovat järjestään jotain pervoja pikkusieluja.
Myös viisaaksi ja pohtivaksi tekeytyminen on sujunut hyvin samaa clueta soveltaen, yksinkertaisesti hokemalla, joka helvetin päivä, miksi Jumala sallii.
Buddhalainen järjellisyys kiehtoi jo varhain; ei jumalia eikä liioin saatanoita sotkemassa kirkasta ajattelua ja havaintoa.
Demariuden vähenevän kannatuksen perusongelmassa näyttäisi piilevän myös jotain samaa hämäryyttä - siinä on menty mukaan falskiin ja löysään maailmanselitykseen, jossa kirkot ja jököttävät paikallaan: samaa höttöä eri paketissa. Osin puolue ja koko aatteensa tonava rypee täydessä pikkuporvarillisessa ihanteettomuudessa, jossa ei ole viitekehystä ei -teoriaa.
Ihanne joka perustuu järjelliseen kognitioon, kestää, koska kuten eräs Marxin oppi-isä painotti: järjellinen on todellista ja todellinen järjellistä.
Sen joka tahtoo julistaa sodan Marxin opille, tämän vuosisadan ajattelun suurenmoisimmalle saavutukselle ja joka silti haluaa käydä sosialistista, sen on aluksi kaikessa tietämättömyydessään vannottava opin nimeen, tunnustauduttava ennen kaikkea opin kannattajaksi ja etsittävä itse opista tukikohdat sen vastustamiseksi ja nimitettävä tätä opin edelleen kehittämiseksi. Antamatta näitten ulkoisten muotojen harhauttaa, on kuorittava esille bernsteiniläisen teorian ydin, se on ehdottoman välttämätöntä meidän puolueemme laajoille teollisuusproletariaatin joukoille.Sozialreform oder Revolution? Rosa Luxemburg, 1899.
Työväestöä ei voi loukata tai herjata karkeammin kuin väittämällä,
että teoreettiset välienselvittelyt ovat yksinomaan `akateemikkojen´
asia.Jo Lassalle sanoi kerran: vasta kun tiede ja työläiset, nämä yhteiskunnan vastakkain asetetut navat yhtyvät, ne voivat rautaisella otteella murskata kaikki kulttuuriesteet. Nykyaikaisen työväenliikkeen koko voima perustuu teoreettiselle tiedolle.
Luxemburg analysoi sosialistisen työväenliikkeen jakoa toisaalta vähittäisiä yhteiskunnallisia uudistuksia kannattavaan reformistiseen linjaan sekä sitä jyrkempään vallankumousta kannattavaan linjaan.
Suuntauksina nämä kumpikin kannattavat yhteiskunnallisia uudistuksia eli reformeja.
Suuntausten ero taas, Luxemburg kiteyttää, piilee siinä, että toinen linjaus painottaa pragmaattista toimintaa tässä ja nyt, kapitalismin oloissa, toinen vallankumousta eli sosialismin ja kommunismin päämäärää.Esimerkiksi osuustoiminnan idea on vaikuttanut kumpaisellakin suunnalla.
Sen että hyväksyy realiteetit, länsimaisen oikeusvaltion, yritystoiminnan kaikki muodot.. ei vielä tulisi mitätöidä päämäärää mielekkäänä ihanteena.
Reformismin tavoitteiden (osittaisen) toteutumisen uneen tuudittava mukavuus ei toimi riittävän realisoituneena tienviittana tiellä ihmisyyden tyydyttävään yhteiskuntajärjestykseen. Epätyydyttävyys ja vieraus eivät katoa eksistenssikokemuksestamme taikakonsteilla tai kvartaalipäämäärillä, jotka ovat vain kuin laastari vatsahaavaan.
Reformi puhuu omasta puolestaan mitä on vastuu, yhdenvertaisuus, ja se mikä usein unohdetaan, vapaus,
vapaus johonkin.
Mutta molempia suuntauksia tarvitaan tässäkin kontekstissa - sekä sitten täysin opponoiva näkemys, nykyaikana.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar