
Se
Pöysti, tutikyttä puhuu totta. Vain sodassa kaikki valehtelevat.
Pasila-tietokokenanimaatiosarjan kolmas tuotantokausi pyörii parhaillaan
Yle TV2:ssa.
Myös P
asilassa konservatiivista opponenttia tavallaan edustava ylikomisario
Rauno Repomies on lajinsa oikeassa:
Internetissä pätevät samat käytöstavat kuin normaalissa elämässä. Ihmisiä ei uhkailla, työnantajaa tai Kekkosta ei pilkata, rintoja ei näytellä.
Sen sijaan puutteellisen historian ja sotahistorian ymmärryksen, ja eritoten kaikkinaisen historiantajun puuttumisen siivittämänä
UKK:n elämäntyötä häpäistään nyt niin kuin ei mitään.
Enkä nyt tarkoita
Kemppistä, joka on ollut
Kekkos-vastainen aina, mikä luetaan lieventäviin asianhaaroihin arvioitaessa siellä täällä sopivan tilan tullen pullahtelevaa nillitystään.
Myös
Paasikivi on päässyt osalliseksi tästä katkeruudesta, ja
Marksi - tässä K on oikeasti - ns. myöntyvyyslinjan perusteiden luojana.
Tutkainta vastaan taisteleminen on turhaa mutta aina sellaista jonka perusta on hiekalla voi tönäistäkin, ja katsoa, mitä tapahtuu.
Tässä on sellainen pikku pointti, että totuus tulee vastaan, se on kuten
Buddha sanoo kuin taivaankappale joka ei voi jäädä piiloon. Valheessa eläminen ei olekaan mahdollista noin vain, vaan vaatii vissejä järjestelyjä - erityisen valheelle ja vääristyneisyydelle omistautumisen ja siihen vihkiytymisen, jotta purgatorium voidaan välttää, esimerkiksi syntymällä hetimiten uuteen ruumiiseen kuoleman jälkeinen tilinteko elämästä ohittaen.

Suomalaiset sotasyylliset eivät olleet natseja, esoteerisesti arvioiden, eivätkä he kulje tuota muinaisessa maailmassa mustaksi magiaksi kutsuttua oikotietä. He voivat jotenkin viestiä tilastaan, jossa tehdään katumusta, ja sen jälkeen otetaan uusi suunta.
Syyttely ei enää paranna heidän asiaansa, mutta ei sitä myöskään järin auta akronistinen romantisointi (
se tyhmä ooppera) tilanteista, joissa ihmiset oikeasti olivat neuvottomia, hädissään ja paskat housuissa.
Siinä enää ole mitään rypemistä mutta ei liioin oikaisemista vanhan ryssävihan hengessä.
Paasikiven-Kekkosen perintöä tälle maalle ei voi sen syvemmin loukata, kuin vetämällä lokaan ne tärkeät lait, joilla vaarallinen aseistaan jemmannut äärioikeisto kumottiin, ja sodan ikonit kadettiin.
Siinä revanssihengessä, jota mm. kristillisdemokraatti
Bjarne Kallis esityksineen kylvää ei ole vastuun häivää. Jotenkin se muistuttaa v. 2003
USA:n demokratiamissiota, himoa mennä Irakiin vapauttamaan kansa - shiiat.
Eivät asiat eikä maailma ole mustavalkea. Se hyvä puoli kovan linjan suomaisten
Karjala takaisin -mekkalostojiden menolla voi ollakin, että he hidastavat
Naton intoa, koska se säikähti jo Georgian sotaa (
ja jäädytti siitä hyvästä maan jäsenyysprosessin) .
Sen Georgian sekopää näet sai aikaiseksi, että hän ei yksin olisi saanut niitä aseita laskemaan.
Uutta ex tempore -maailmansodan riskiä, vaikkakin vähäistä, ei kaivata Suomen rajoille. Siis mesokaa vaan, näyttäkää karvanne ja muistuttakaa tuosta vaarasta, vaikka
Rauno Repomies kieltää.
pääkuva Paul von Joukowsky (1845–1912)