
Vakavasti: alussa tarvittiin Viestintäviraston lupa web-sivujen ylläpitoon, aikana ennen nettikeppiä ja exploreria.
Mutta uusia huumeita ja viestinnänmuotoja tulee kokoajan lisää eikä valvova viranomainen lainsäädäntöhankkeineen pysy mitenkään perässä. Tästäkin olisi helppo pistää aprillipilalta kuulostavaa tekstiä. Taistelu kaikista mahdollisista tekijän- ja patenttioikeuksista sekään ei näytä hellittämisen merkkejä: puuttuu vai että kotoisten puidemme molekyylirakenne ja dna siirtyvät "löytäjälle". EU:n olis vielä mahdollista suojata talousalueensa luonnonrakenteet.
Männystä ja kuusesta syntyy monenlaisia ennen näkemättömiä tuotteita ja jalosteita, kuten lääkkeitä. Tämäkään ei ole aprillipila.
Elin lapsuuteni kesät mäntykankailla niiden lumoavaa huminaa tuulessa kuulen, ja valossa ihanaa eetteriään latvustonsa korkeuksista valuttaen. Sillä oli törmäyspinta reaalimaailmaan. Ja kaipasin takasin luontoon.
Yhä keväällä tuo mäntymetsän tuoksu (ja rannalla veneterva) saa mielen lentämään. On muitakin puita. Eilen löysin suuren kuusenkävyn. Toin sen himaan.
Kuvan keskarin näyttäjä, Pinus sylvestris.
4 kommentarer:
Ja istuta siemenet kans sellaiselle joutomaalle, jota kaupunkisuunnittelun puu-murhaajat eivät ole vielä löytäneet!
Eikö "joutomaa" ole jo käsitteenä hieman vieras teknokraattiselle ymmärrykselle? Eli onko kaavassa jotain alueita josta puutuu e-luku?! (ei rakennusoikeiden määrittelyä ja sen teholukua)
Taas kerron aprillipäivänä, mutta ei, ei ole pila. Vielä jokin aika sitten toimi ns. kiinteistökehitysalalla konsulttiyhtiö, jonka työntekijät etsivät kaupungeista huomiotta jääneitä joutomaita - järkkäsivät kaavamuutoksia, ja möivät gryndereille.
Kaunista - vaikka kaavassa saattoi lukea alueesta väljä.
Joo, aprillipäivänäkin voi paheksua miltei minkä tahansa suomalaisen taajaman kaava-ajattelua.
Mutta sitten olisi vaikeaa jos kaupunginsuunnitteluvirasto sattuisi juuri tänään ilmoittamaan, että aikovat laajentaa keskustassa olevaa puistoa. Eikä mitä tahansa, vaan sellaista, joka saisi olla joutomaana.
Basisti oli työelämässä ollessaan asemakaava-arkkitehti - sano, että oli niillä, ns. markkinavoimilla, naamaa esittää kaikenlaista.
Sitten mä ite kerran cocktaililla, sillä herrahan minä olen itsekin, kuulin miten teknologiakylän johtaja uhosi sepelillä täyttävänsä tuon Pohjois-Kallaveden kauneimman lahden joka ulottuu yliopiston rantaan.
Olin valmistautunut paljastamaan, kuinka paljon faija sanoi - viimosiaan - valtion ammuslataamon upottaneen räjähteitään sinne pohjaan, ja estämään sen maiseman tuhoavan täyttämisen.
Skicka en kommentar