
Katynista on tehty muutama hieno elokuvakin, siinä ei paljon selittelemistä ole. Mutta ei tuo niin erikoista ole rinnastettuna esimerkiksi oman kansan laittomiin teloituksiin Suomessa vuoden 1918 kansalaissodan aikana ja heti sen mittelön jälkeen.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) ryhtyi viime vuoden lopulla käsittelemään muuan 92-vuotiaan varsovalaisen lesken miehen murhaa. Tämä liittyy ns. Katynin joukkomurhaan (HS 02.04.2010). Puolan valtio liittyi kanteeseen tämän vuoden helmikuussa, mikä lisäsi jutun poliittista painoarvoa merkittävästi.
Siis muka Venäjältä löytyy vielä kritiikitöntä ihannointia, joka palvoo Stalinin ja puna-armeijan sankaruutta toisessa maailmansodassa.
Tosi asiassa jo Mihail Gorbatšov tunnusti 1980-luvun lopulla tapaus Katyn, joukkomurhan Smolenskin piirissä Venäjällä.
Äskettäin päivä pari sitten tämän puolalaisten sotavankien teloittamisen 70-vuotispäivänä Venäjän pääministeri puolalaisen virkaveljensä kanssa kunnioitti surmansa saaneita muurilla, johon on hakattu kaikkien uhrien nimet.
Venäjän kansan enemmistö ei ole eri mieltä totalitaarisen vallan rikoksista.
Mutta se ei ole myöskään eri mieltä siitä, että mikä voima pysäytti natsismin etenemisen Euroopassa, ja minkä ansiosta mekään emme nyt elä missään Suur-Suomi-fasismissa.
Post scriptum.

Poland’s Security Agency: Border shots were Georgian provocation Russia Today, November 27, 2008: "Russia’s position has now been supported by Poland’s ABW, which said “the shots fired near the cars of Georgian and Polish president were a Georgian provocation”.
Ilmakuva: 1944 Luftwaffe photograph captured a Soviet bulldozer excavating mass graves in the Katyn Forest.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar