Love rescue me

Olen tästä toki sauhunnut ennenkin, mutta en muista, olenko julkaissut: lastuja on pitkälti oli tuhat. Tää tuli mätettyä osina Kemppiselle, ja nyt laitan tänne talteen, jos tarvian.

Uuden raamatunkäännöksen yksi suurimpia ongelmia lienee sen vuorisaarnassa.
Se tulee heti siinä autuaaksi julistamisen jälkeen. Ymmärtämätön uskiskäännös vesitti tämän uuden pienien pykälien perusteen, johon lain kirjaimen täyttäminen kuuluu jo oletuksena, ja joka korottaa lain henkilökohtaisesti etiikaksi:
Vuoden 1938 kirkolliskokouksen käyttöön ottama suomennos, (5: 17.): ”Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan; en minä ole tullut kumoamaan, vaan täyttämään. ”
Vuoden 1992 käännös (muuta käyttöä varten tarvitaan erillinen lupa Kirkon keskusrahastolta):
5: 17. "Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan. En minä ole tullut kumoamaan, vaan toteuttamaan."

Toteuttamaan? ei siis muka mitään uutta sanottavaa?
Verbi täyttää (joka vastaa yleistä käännöstä) taas ilmaisee sisällön, lukujen 5-7 merkityksen kristinuskolle.

Yksi etiikan lähde on rinnakkainen, muotoutui osin vuorisaarnan nk. kaksoiskäskyn samaan aikaan Intiassa ja Tiibetissä. Siitä saa vaikutelman Madame Blavatskyn valittujen otteiden referaatista Hiljaisuuden ääni (ja muita valittuja katkelmia), Tiibetin kultaisten sääntöjen kirjasta, Hiljaisuuden ääni (ja muita valittuja katkelmia), Tiibetin kultaisten sääntöjen kirjasta, 1889, suom. 1908.
Teos on läntiselle moraalikäsitykselle sulatettavaksi sopiva (ehkä) pieni viite Tiibetin Chumbi-laaksossa sijaitsevan Dung-karin luostarin Kultaisten ohjeiden kirjasta, joka käsittää koottuna noin 90 erillistä pientä kirjoitelmaa. Vasta 14. DalaiLama vakuutuksellaan maadoitti asiallisten skeptikoiden HPB:n teoksen autenttisuutta koskevat epäilyt.
Bodhisattvapolku muotoutui nykyisen kaltaiseksi ajanlaskumme alussa. .
Kyllähän tuota vieläkin näkyy, että kopioitiin esim. Tolstoilta:
Графу Льву Николаевичу Толстому “Одному из немногих” от автора Е. Блаватской.
Ei ajatusta, että molemmilla voi olla sama lähde.
Ja taas muissa yhteyksissä Leo Tolstoi mainitaan selvästi kun häntä on lainattu, HPB: “This great writer is a perfect model for all aspirants to true Theosophy.”

Tekijänoikeudellisesti jäljittelevän puheen perusmuotoja ovat rukous ja loitsu. Siitä poiketen Kemppinen esittää teesin, että ainoa hänen tuntemansa täysin omaperäinen puhe on vuorisaarna.
Katsotaanpas.
Paitsi, että vuorisaarnakin on sample – taidokas ja hieno sellainen - ne kaikki kultaiset, korkeat eettiset elämänohjeet löytyvät jostain, mikä mistäkin, ja moneen kertaan: vedasta, kiinalaisesta gnosiksesta; taolaisuudesta, buddhalaisuudesta; Dhammapadasta, zarahustralta, talmudilaisesta kirjallisuudesta, essealais-lähteistä .. Kaikki on jo sanottu.
(Eli mitä jää neitseelliseksi tuotteeksi?)
Sinänsä autoa, että uskis-fundamentalistisuuntaus hyökkää yhä - viimeisenä hammaslääkäri Ceta Lehtniemi teoksineen - esoteerisen kristinuskon ontologista gnoseologiaa vastaan, joka toisin kuin tolstoilaisuus tai gnostismi, vuorisaarnan (matt. evankeliumiin 5-7 luvut) asemesta korostaa tuon muiden evankeliumien kuvaaman kosmisen uhritapahtuman merkitystä 2000 vuotta sitten, sen ainutkertaisuutta koko ihmiskunnan historiassa, kuten sen UT kertoo, sekä ihmisen kykyä saada tämä luvattu kontakti kirkkaan sisäisen sielunolemuksensa osaksi.
Sen sijaa sotketaan (esim. tuo vitoslinja: Tiililä-Hiltunen-Lehtniemi) täysin epäanalyyttisesti kaikki ne keskenään nippuun: New Age, gnostismi ja kristillisesoteerinen suuntaus.
Se että nuo suuntaukset saattavat jossain määrin ymmärtääkin toisiaan, ja niillä voi olla joku uskondogmatismin vastainen järjellislooginen leikkauspinta, reinkarnaatioajatus tms., ei vielä tarkoita että ne tosi asiassa olisivat miten tahansa hämmenneltävää yhtä puuroa.
Ajattelen tosiaan näin, kuten Kemppisellä joku kommenteeraaja, tapsa, oivalsikin sen, mikä ero on Buddhan ja Jeesuksen etiikan perusteissa.
Buddhasta, tämän päättelyn empiirisyys, kokemuspohjaosuus, jonka kuka tahansa voi todentaa = osoitettujen kausaalisuuksien testattavuus, on ydinajatus, ja juuri siksi B:n oppi voi olla myös ateistinen.