Sananvapaus vs. yksityisyyden suoja, jatkoajalla 1- 0

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on purkanut Suomen Korkeimman oikeuden (KKO) tuomion sananvapausperustein.
Suomi rikkoi EIT:n mukaan sananvapautta, kun se tuomitsi rötöslehti Alibin maksamaan korvauksia henkisestä kärsimyksestä naiselle, jonka kuvan ja nimen lehti oli julkaissut ilman lupaa. Artikkeli käsitteli rikosjuttua, jossa nainen oli syytettynä muun muassa törkeästä petoksesta.
EIT arvioi, että KKOn perustelut korvaustuomioon olivat riittämättömät, vaikka niitä tuntuu ymmärtävänkin, esimerkiksi nimisuojan osalta.
EIT uskoi valittajaa: tuomioon johtaneella artikkelilla oli tarkoitus ottaa osaa julkiseen keskusteluun ja piti artikkelia sinänsä oikeutettuna. Uutisoinnin tarkoituksena oli kertoa yleisestä ongelmasta, ei pelkästä yksityistapauksesta.
Valtiolle tämä maksoi: EIT määräsi valtion maksamaan kustantajalle Yhtyneille runsaat 9 000 euroa vahingonkorvauksia sekä toimittajalle ja päätoimittajalle kummallekin 5 000 euroa. Samalla valtio joutui pulittamaan valittajien oikeudenkäyntikulut.
Ihmisoikeustuomioistuin ratkoi tapauksen myötä ennakkona sananvapautta sekä yksityiselämän suojaa keskenään arvottavat kannat. Molemmille oli perusteensa.

Keskeistä on muistaa, etteivät Suomen usein taantumukselliset tuomioistuimet ole se valitustienpää, kun puhutaan sananvapaudesta sekä kansalais- ja ihmisoikeuksista. Esimerkiksi niin ikään tämänpäiväinen Helsingin hovioikeuden ratkaisu tuomita kustantaja Kari Ojala ja Susan Ruusunen sakkoihin pääministeri Matti Vanhasen (kesk) yksityiselämää loukkaavasta tiedon (kirjan) levittämisestä, on ennakkona tärkeä - tätähän Vanhanenkin korostaa. Se on jopa niin tärkeä, että valitustienä EIT saattaa tulla vielä kysymykseen.