Jenkkidiplomaatti oli halunnut, että vastapalveluksena avustusrahoista Yhdysvallat olisi saanut poliittista valtaa eteläamerikkalaisessa Ecuadorissa,kertoo STT Ecuadorin presidentti Rafael Correan määräämästä USAn diplomaatin karkotuksesta. Sillä on nyt 48 tuntia aikaa poistua Ecuadorista. Taitaa olla parempi, että asia puhuu puolestaan.
Wähän taustaa.
Alue on jännitteinen. Aikaisemmin US-imperiumi on menettänyt otteensa naapurimaista Boliviasta ja Venezuelasta.
Rafael Correan ajaman uuden perustuslain on määrä viedä maata, kuten Correau sanoo, kohti 2000-luvun sosialismia jotenkin juuri Venezuelan ja Bolivian tapaan.
Viime vuoden lopulla Ecuador lopetti ulkomaisen velan maksun. Correan mukaan maa on valmis kantamaan seuraukset, koska ratkaisun syynä päätökseen ei ole maksukyvyttömyys. Se oli poliittinen valinta.
Ecuadorin hoitamaton ulkomainen velka on vajaat 4 miljardia dollaria. Joillakin latinalaisen Amerikan mailla maksukyvyttömyydestään johtuva velka taas ylittää 100 miljardin dollarin rajan.
Ecuadorin ratkaisun tarkoituksena - ainakin yhtenä - oli alentaa markkinoilla kiertävien velkakirjojen arvoa. Hallitus ostaa ne takaisin halvemmalla kuin niiden alkuperäinen arvo oli, tietää paikallinen hesari, El Comercio -lehti sekä Washington Post - jonka artikkeli heijasteli jännitystä jo vuodenvaiheessa.
Myös maan uusi kaivoslaki herättää ristiriitoja siellä täällä.
Samaan aikaan toisaalla mantereella: Bolivian uusi perustuslaki on tullut voimaan. Maan presidentti Evo Morales juhli asiaa pienessä El Alton kaupungissa, kerrotaan, tuolla perustuslaki-uudistusta ajaneen kansanliikkeen syntymäpaikassa.Perustuslaki lupaa muun muassa lisää valtaa köyhälle intiaanienemmistölle. Myös alueellinen itsehallinto ja jonkinlainen oikeus koulutukseen ja terveydenhuoltoon on laissa, meikäläiseen tyyliin. Perustuslain myötä valtion ohjausmerkitys talouselämässä kasvaa.
Oma piirteensä taas on julistaa koka-pensas osaksi Bolivian kansallista perintöä. :)
Kuvassa kuitenkin vuonna 2006 Chilen presidentiksi valittu keskustavasemmistolainen Michelle Bachelet, maan ensimmäinen naispresidentti, siksi että hän on paremman näköinen kuin nuo karjut miespressat.
Mm. Bachelet taannoin ilmaisi tukensa presidentti Moralesille kun Boliviassa puhkesi väkivaltaisuuksia mm. Santa Cruzin alueella Moralesin julistettua päivämäärä viime joulukuussa pidetylle kansanäänestykselle uudesta, nyt voimaan astuneesta perustuslaista.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar