Nosto asevelvollisuuskeskusteluun

Pitää ainakin uskaltaa pohtia ääneen, pitäisikö Suomenkin mennä Ruotsin tavoin kohti palkka-armeijaa. Onko yleinen asevelvollisuus enää tehokas tapa sitouttaa yhteiskunta maanpuolustukseen?

Näin kansanedustaja Tanja Karpela (kesk.), IL:n mukaan. kovin monta kansanarmeijan perustan kyseenalaistajaa en ole havainnut kansanedustuslaitoksessamme, vaikka oletan tämän jotenkin vasemmiston heiniksi.
No, ei puolueella väliä. Karpelalta hyvä avaus, ja täytyy muistaa myös mm. hänen edistykselliset eläinoikeusnäkemyksensä - ainakin kepumittapuun mukaan.
Hänen mielestään nykyajan reaaliset uhkakuvat eivät vaadi yhtä suurta armeijaa kuin joskus ennen maasotien aikana, "ei edes Venäjän naapurissa" .
Hänen mukaansa uhka ei nyt enää näyttäisi tulevan lähimmästä itänaapurista (Venäjältä), vaan ne ovat hyvin erilaisia. Totta, turvallisuusuhkat eivät ole sotaa perinteisessä mielessä, vaikka jossain Georgiassa vastattiin suurvallan voimalla typerään voimankäyttöön.
Tosipaikan tullen yksi motivoitunut ja huippukoulutettu sotilas vastaa kymmentä vastentahtoista varusmiestä.
Jälleen huomio, jota ei yleensä kuulutella. Tosin mitään Nato-armeijaakaan ei tarvita, vaan se voisi olla pohjoismainen yhteisjärjestelmäarmeija.
Ymmärrän myös niitä miehiä, joiden mielestä vain miehiin kohdistuva asevelvollisuus rikkoo tasa-arvoa. Ei voi olla niin, että vain naisten kohdalla puhutaan tasa-arvosta.
Tuo on järeä argumentti, johon ainakaan itselläni ei ole mitään eikuttamista.
Kun runsaat 70 prosenttia nuorista miehistä selviää varusmiespalveluksesta, kysyy Karpela, nostattaako se maanpuolustustahtoa vai lannistaako sitä, kun tulee kutsunnoissa karsituksi tai joutuu keskeyttämään palveluksen?
Mun mielestä lannistaa: tunnen tapauksia, joissa pitkällinen lääkitys ja terapia on seurannut armeijassa reputtamista.

Kuvasiteeraus IL:n verkkosivuilta tekijänoikeuslain 22§ mukaisesti.