Juuri pari kaveria tuskaili, miten ”viisikymppisenä” ottaa hyvinkin pari päivää paratakseen. Mittamies todisti. Ei se mitään, kerran viikossa viinaanmenevä duunari, mutta vieressä kohtuumiehenä pitämäni majuri evp. vahvisti. Eikä arkkitehdillakaan ollut asiaan sanomista.Alkoholi lisää erityisesti sydäntautien ja erilaisten syöpien riskiä. Rankasta ryyppäämisestä koituu tutkimuksen mukaan paljon vakavia terveyshaittoja myös juomareille, jotka eivät polta tupakkaa. Alkoholi toimii muuan tuoreen amerikkalaistutkimuksen mukaan odotettuakin suurempana terveysriskinä aikuisille miehille, ilmenee Reutersin uutisoimasta ja Lancet-lehdessä julkaistusta tutkimuksesta.
Tämän mukaan noin joka viidennestä miehestä uhkaa tulla alkoholin suurkuluttaja jossain elämänsä vaiheessa. Alkoholin suurkuluttajat kuolevat keskimäärin 10 - 15 vuotta nuorempina kuin vähän juovat tai raittiit.
Noin kymmenellä prosentilla on selvä riski tulla alkoholistiksi, eli alkoholin suurkuluttajaksi. Naisilla luvut ovat selvästi pienempiä. Naisista noin 8 - 10 prosenttia uhkaa tulla alkoholin suurkuluttajia. Tosin sosiaalinen ympäristö vielä paheksuu enemmän naisten juomista kuin miesten.
Lasten asiat eivät ole paljon paremmin: alkoholin osuus lasten ja nuorten myrkytystapauksissa näyttää olevan maassamme suurempi kuin muualla
Euroopassa tai USA:ssa. Norjassa, Espanjassa ja Yhdysvalloissa alkoholin aiheuttamien myrkytysten osuus lasten ja nuorten myrkytyksistä on 10 prosenttia tai sen alle, eli kolme kertaa vähemmän kuin meillä Suomessa.
Alaikäisten myrkytysten aiheuttamista ensiapukäynneistä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa vuosina 2002–2006 neljä viidestä johti osastohoitoon.
Pienten lasten myrkytykset olivat yleensä tahattomia ja vähäoireisia. Kun taas murrosikäisten myrkytyksiin liittyi useammin tahallisuutta, ja heillä oli myös useammin enemmän oireita sairaalan tullessa. Myrkytysten aiheuttamista ensiapukäynneistä jopa 31 % johtui alkoholista.
Lasten myrkytykset ja myrkytyskuolemat ovat siis vähentyneet Suomessa viime vuosikymmeninä. Todennäköisiä syitä tähän positiiviseen kehitykseen ovat olleet lapsiturvallisten pakkausten yleistyminen, vanhempien tietomäärän lisääntyminen, Myrkytystietokeskuksen toiminta sekä terveydenhuollon edistysaskeleet myrkytysten hoidossa. Edelleen kuitenkin joka päivä 2–3 lasta ja nuorta joutuu maassamme sairaalaan osastohoitoon myrkytyksen vuoksi.
Juho Kivistön kansanterveystieteen alaan kuuluva väitöskirjan Poisonings in Finnish Children (Lasten myrkytykset Suomessa) väitöskirjatutkimuksen mukaan myrkytyksen vuoksi osastohoitoon joutuneista lapsista ja nuorista prosentti myös kuolee myöhemmin elämässään myrkytykseen.
Suomi on kärkimaa lasten ja nuorten alkoholimyrkytyksissä verrattuna muihin länsimaihin. Tutkijan mukaan perusongelma Suomessa on se, että alkoholiin suhtaudutaan myönteisesti ja se kuuluu erottamattomasti suomalaisiin juhliin.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar