
Ei oikeasti ole mitään automatiikkaa, joka vaihtaisi valtaan sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää yhteiskuntakehitystä kannattavat voimat, jos vanha valtiojohto on,
a) karismaattisempia kuin vastapelurit, kuten tässä tapauksessa.
b) pelaa edes jotenkin säällisesti, koulutuksellinen ja terveydellinen infra säilyttäen.
c) esiintyy korrektisti ja näennäisen muka-järkevästi suhteessa läntiseen puolustusliittoon.
Suomella lienee edessä sama tie. Paitsi että protestiryhmittymät harjoittavat opposition kenttää.
Kuume nousee, ja nyt tosiaan jo vihreidenkin suunnalta kuullaan ns. maahamuuttokriittisyyteen viittaavia puheenvuoroja.
Vasemmiston kriisi on syvä ja aito, se johtuu otteen lipeämisestä. Ja sitä seuranneesta näköalattomuudesta, joka taas on mahdollistanut roskien nousun pintaan.
Meillä tosin vasemmistojohtaja Paavo Arhinmäkeä ei voi nimetä tähän tyhmää; hänen tekonsa ja vetonsa lienee pysäyttäneet laskun, kuten se on veljespuolue Vensterelläkin, mutta vielä olisi Paavo & Co:n vietävä sanomansa nykyistä syvemmin perille, ja noustava puikkoihin yhteiskunnassa.
Mainostoimistojälki myös vasurisuunnalla näkyy läpi sloganeissa.
Ennen muutta: olisi saatava organisaatio iskuun. Se on löysä ja tehoton kuin NL:n reliikkinen halpakopio.
Täällä menttivät talonsakin: oli jokseenkin kovin ottein hankittava se takaisin jo gryndauskohteen statuksen saaneena. Ei sillä että he ansaitsivat sen. Se on osa omaani ja monien muiden henkilöhistoriaa.
Post scriptum

Ainakin Quentin Tarantinon roiske-eloluvassa Kunniattomat paskiaiset, 2009, näytettiin tiukasti mallia tähän menoon.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar