Juhani Suomen mukaan Urho Kekkosen pakkomielteinen yli voimien ponnistelu (vastavirtaan) kostautui - tuli unettomuutta ja yhä pahenevia kipuja. Selkänikamat oireilivat, käsiin kehittyi nivelrikko, akillesjänteet kipeytyivät niin, että estivät liikunnan viikoiksi.Tuonkin on Juhani sisällyttänyt muisteloonsa: Kekkosen ja Johannes Virolaisen välit kiristyivätkin 1970-luvun lopulla. Kekkosta ärsytti erityisesti Virolaisen tapa hölistä hänestä asioita.
Virolainen luonnehti Kekkosta eri puolilla vanhaksi höperöksi ja kuvaili yksityiskohtaisesti tämän sairauden eritoten muistihäiriöiden ilmenemismuotoja.
Sitten arvoisa lukijakunta, olen eri mieltä professori Suomen kanssa siitä, olisiko Urho Kekkosen tullut jättää presidentin tehtävät jo 1976. Ei olisi.
Suomen mukaan UKK:n olisi tullut vetäytyä v. `75 Helsingin Ety-kokouksen jälkeen.
Tämän ansioituneen tutkijan mielestä viimeinen hetki UKK:n eläkkeelle siirtymiseen olisi ollut 1978, jolloin hänet valittiin viimeiselle presidenttikaudelleen. Näin jälkikuva olisi muodostunut paremmaksi, totta tyylipisteet, mutta.
Vuonna 1975 kun Ukko oli hajottanut eduskunnan ja isännöinyt Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen hän antoi valita itsensä sosiaalidemokraattien ja keskustan presidenttiehdokkaaksi vuoden 1978 vaaleihin.
Ja tässä puheessa neljän puolueen delegaatiolle hän oli vapautunut, ja kertoi senkin, hän tajuaa että on liian vanha. Mutta elämäntyö Suomen ja NL:n väliset suhteet velvoittivat. UKK sanoi:
Niissä suhteissa on vielä paljon tekemistä.Tämä koko nauha vuodelta 1977 löytyy Ylen arkistosta. Kuten Suomikin toteaa, ei ollut varteenotettavaa seuraajaa, sairas alkoholisti, josta ystävällä oli jo valmiina häpäisykuvat sekä sitten se absolutisti hölisijä (joka oli jopa UKK:n sukupuolielämää selvittänyt kysyjille). Silmäterä Paavo V kohelsi vielä korvantaukset kosteana. Pää ei kestänyt tuota (vaistottua) erityisasemaa.
Oli myös toinen silmäterä Ulf Sundqvist mutta ei tainnut vielä sekään olla muuta kuin nappulaliigassa. Manua UKK inhosi persoonansa takia.
Kekkonen tiesi että itänaapuri kävi juuri tuolloin päälle kuin yleinen syyttäjä ja kukaan muu ei voinut selviytyä siitä vyörytyksestä: vain hän kokemuksensa ja saavuttamansa aseman turvin voisi maadoittaa menon.
Mm. ehdotus yhteisistä sotaharjoituksista oli torjuttu. NL tuli vaatimaan siitä jotakin hyvitystä; käytännön osoituksen syvistä ystävyyden siteistä, niiden varmistamiseksi esimerkiksi joku rauhaa ja turvallisuutta lisäävä ehdotus - joita olikin jo tulollaan.
Yksinkertaisesti sellaisia, universaalisti järkeviä ei voinut edes ideoida kukaan muu kuin Urkki.
Kuva, HS: Urkki ja perässähiihtäjät Enontekiön Porojärvellä 25. huhtikuuta 1978. Aivan viimeisiin vuosiinsa asti Kekkonen oli kovakuntoinen hiihtäjä. Henkilääkäri Riku Sotamaa määräsi yleensä hiihtoa kaikkiin vaivoihin - loppuun asti.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar