Savuava ase ja Modesty Blaise

Julkisen sanan neuvoston kannatusyhdistyksen hallitus on halukas petraamaan JSN:n uskottavuutta yleisön silmissä, eli kyse on ns. katu-uskottavuudesta. Sen osana selvitetään, onko tarpeen uudistaa Journalistin ohjeita.
Tämän lässytyksen asemesta tosiaan voisi ottaa esiin vaikka wanhan toimittajan huonetaulun, tuon ytimekkään ohjeiston, jossa ei ole paljon tukinnanvaraa, ja josei varsinkaan jeesustella turhanpäiväisiä.

Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta, sanovat Journalistin ohjeet. Heh,
esimerkiksi polkkaamisessahan tämä ei niinkään päde, ja olisi hyvä huomauttaa, että yleisön = kunkin lukijan on kehitettävä omaa kriittistä arviointikykyään erottaakseen tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta.
Ja joson kovin kryptistä tekstiä ja hilse vain pöllyää, on uskallettava myös nostaa kädet pystyyn: tää ei oo mun juttu.
Jos taas ei ole todisteita minkään vertaa raskaasta rikoksesta, ei likasta paperia eikä savuavaa asetta, se mitä silloin tehdään ja miten silloin toimitaan ei saisi olla enää metodisesti niin epäselvää, että tällaisia lautakasagateja syntyy lisää.
Muutenkin. JSN voisi hyvin muuttaa toimintansa periaatteellisemmaksi. Nyt se näyttää, että siellä istuu - kärjistäen - vain toisiaan suojelevia oikeustoimittajia, hutiloinneista kukin omaa kokemustaan kartuttaneita, ja siksi entisillä puheenjohtajilla mitta täyttyi ennen aikojaan.
No ei kai se nyt ihan niinkään pahasti ole, asiantila, mutta vakava paikka on tuolla pestin ottaneella uudella luotsilla, Risto Uimosella, edessään.