Tulin ajatelleeksi …(katsoin töllöä)Olen taipumassa ajatukseen, että Marski, hänen erikoinen persoonansa ansaitsee analyyttisen ja syväluotaavan, mutta ennen muuta totuudellisen elokuvallisen käsittelyn. Lisäarvoa on, jos filmi (ei enää kuvata filmille) valottaa Suomen kohtalon hetkien taustoja, salaisia yhteyksiä ja neuvotteluja ulkovaltojen kanssa.
Irtaantuminen natseista sekä rauhan ja rauhaomaisen kanssakäymisen merkitystä korostavan myöntyvyyslinjan muotoutuminen olivat Mannerheimin mutta ulospäin ennen muuta Paasikiven työtä.
Olisi sillä merkitystä, koska Kustaalla oli Kustin ohella osa tässä maailman muuttamisessa.
Mutta mun on vähä vaikea Peter von Baghin tavoin, nähdä, miten lähinnä tehostemässäilyssä kunnostautunut keskinkertainen Hollywood-ohjaaja olisi itseoikeutettu tekijä tämän tyyppiselle leffalle. Päitä lentelee ja muuta sellaista epäilemättä syntyy niissä käsissä. Jos ja kun koko ko. elokuvaprojekti taas lopulta menee veronmaksajien piikkiin, olisi varmasti perusteltua tehdä kerralla kunnollinen elokuvataiteen välineellisiä mahdollisuuksia hyödyntävä tutkielma.
Ajatus: esimerkiksi von Trierin käsissä voisin kuvitella, syntyis jotain uutta ja ravistelevaa. Krooninen rahapulansa auttanee kutsuun suostumisessa.
Tai mitähän Jean-Luc Godard, ikämies muuten, saisi irti Marski-teemasta?
1 kommentar:
Tänään oli kuudelta Godardin leffa musiikista.
Mutta aihe oli sota. Siinä n.k. Pyhä maa ja kirjailijakokous Sarajevossa. Ynnä kolme intiaania lähellä Mostarin uutta siltaa, tai sen rakennusvaihetta.
Juutalainen joka räjäytti ittensä, tai uhkasi sillä ja tapettiin. Ensimmäistä osaa leffasta en ehtinyt nähdä.
Elina Salo (?) oli valinnut leffan, ja siinä on nainen jolla on makua ja hän asuu kaiken lisäksi Pariisissa. Näyttelijä ja käsikirjoittaja.
Arvo Pärt oli tehnyt musiikkin ja mietin sitä kuunnellessani (se oli täynnä sitaatteja, mm. Preisnerin Kieslowskin Siniseen tehtyä), että Godard oli ehkä antanut Pärtille vapaat kädet.
Onhan se jo vanha herra, mutta ei vanhuus välttämättä (ilman siis että aivot ovat menneet solmuun tai kasvaneet täyteen plakkia) tarkoita höperehtimistä.
Skicka en kommentar