Aserajoitussopimuksen tulisi mahdollistaa sellaisten rypäleaseiden käyttö, joista ei aiheudu vaaraa sivullisille, sanoo pääministeri Matti Vanhanen (kesk.).Mille sivulliselle?
Onko ihmiskunnassa sivullisia? Rypäleaseen funktio on juuri kylvää tuhoa ja kuolemaa mahdollisimman laajalle ja summittaisesti. Ja nyt Suomea uhkaa jonkinlainen vajaus näissä murhaamis- ja vammauttamisvälineiden hallinnassa, vai kuinka?
Ja miten aidon, peilin edessä opetellun vakavoitumisen saattelemana valtiojohto osaakin tv-kameroille kertoa, että valitettavasti se joutuu nyt pyyhkimään persettään Oslolla: tähän hätään on vaikea ehtiä.
Päätösesitys, tai pikemminkin vain sellainen ajatus, rypäleasekiellosta haudataan ensi viikolla hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta valiokunnasta. Kuinka sitten muut allekirjoittajat Pekingissä Aasian ja Euroopan valtioitten ASEM-huippukokouksessa ehtivät mukaan, sitä eivät suomalaispäättäjien murheen murtamat päät kerro.
Allekirjoittajat vain päättävät käyttää rypäleasetta inhimillisempiä tappajia ”sivullisiaan” kohtaan. Kymmenet allekirjoittajamaat eivät ole Suomea vakaampia turvallisuuspoliittisesti.
Päinvastoin.
Millaisia ihmisoikeuksia tällaisilla sivullisilla, joita varten sokeita tappajia tarvitaan, oikein on? Eikö juuri tästä syystä, että kuolee ketä vain aseettomia "sivullisia", viattomia, pyritä epätarkkojen ja epäluotettavien rypäleaseiden käytön kieltoon.
Rypäleaseen tytärammuksia ei juuri voida ohjata niiden vapauduttua rypäleasesäiliöstä. Tytärammusten pieni koko ja esim. niissä olevat jarruvarjot aiheuttavat sen, että ammusten laskeutumiseen vaikuttavat usein sääolosuhteet, kuten tuuli, ilmankosteus. Näin ne saattavat laskeutua kauaskin tarkoitetusta kohteesta.
Perustuslakiamme olisi ehkä syytä muuttaa vastaamaan valtiojohdon, valtioneuvoston ja presidentin uutta, heidän murheellisilta näyttävien päidensä muovaamaa linjaa humanitaarisissa peruskysymyksissä.
Viite:
Suomen perustuslain 1 luvussa Valtiojärjestyksen perusteista; valtiosäännön 1 §:ssä kerrotaan, kuinka valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa. Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteiskunnan kehittämiseksi.
Siinä, viimeinen kunnioituksen tunteeni peruste Suomesta, viekää pois vain; koska eivät nuo sanat vastaa enää käytäntöä. Poisto varmaankin tasoittaisi tietä myös sille suorastaan vääjäämättömältä kuulostavalle jäsenyydelle Natossa.
On tässä muutakin aihetta sivuavaa.
Suomalaisten mukaan sodan räjähtämättömiä jäänteitä koskeva pöytäkirja ei muka sovellu rypäleaseista koituviin ongelmiin. Myöskään kansainvälinen toiminta näiden massatuhoaseiden uhrien avustamiseksi ei sytytä. Kansainvälisenä yhteistyönä tapahtuvalla sota-alueiden raivauksella vähennetään jatkuvaa rypäleaseiden vaikutusta siviiliväestöön.
Varmaan niitä sivullisten asioita.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar