siksi lämpö, joka voi kansassa elää luo kontrahtin. On näitä muitakin, esim. Turkki, vaikka siellä epäilemättä löytyy syynsä vahvalla poliisi- ja armeijastatukselle.Meillä avain sana on virkavaltaisuus.
Mutta suomi ei ole koskaan selvinnyt fasismista; Urho Kekkonen oli miniterinä säätämässä lakeja, joilla IKL lakkautettiin fasistisensa mutta myös natsirikollisten kanssa yhteistyötä kähmineet ja Suomen valloitussotaan tietoisesti ajaneet valtiohoitajat tuomittiin.
Se ei riitä. Työ jossa ihmisyys täyttää sielut, ja korvaa julmuuden, jossakin vaiheessa vain jäi ihan kesken (ja nyt UKK:n sankaritekoja vielä yritetään vesittää).
Esimerkkejä ei tarvitse kaukaa hakea.
Foundation of European Law and Polity -huippuyksikössä työskentelevä pakolaisjuristi Ida Staffans on puheissaan korostanut Suomen viranomaisten lähtökohtaisesi kielteistä tavoitetta turvapaikkamenettelyssä. Kuin sanomaton tavoite on aina löytää syy, jonka takia henkilö ei saa turvapaikkaa, sen sijaan, että lähtökohtana olisi auttaa hädässä olevaa.
Pakolainen on henkilö, joka joutuu pelkäämään joutuvansa kotimaassaan vainotuksi rodun, uskonnon, kansalaisuuden, sosiaalisen aseman tai poliittisen mielipiteen johdosta, ja Suomeen tullessaan pakolaisstatuksen saanutta henkilöä usein kidutettu tavoilla, joita kaiken nähden ammattilaistenkin on hyvin vaikea kuunnella.
Meillä perinne maahanmuuttomaana ja perinne eurooppalaisena - jakamassa eurooppalaista vastuusta - yhteistyömaana eivät ole vielä oppineet kulkemaan ongelmitta käsi kädessä.
Itse Suomen turvapaikkaprosessin on laadultaan jo pitkään nähty olevan eurooppalainen. Prosessin tulokset antavat kuitenkin aihetta kyseenalaistaa mm. Suomen roolia Euroopan turvapaikkataakan jakamisessa. Tosin ihmisten kunnioittavaan kotouttamiseen ei pykälöinnin lomassa ole edes vakavasti paneuduttu. Jos ei kovin hyvin muuallakaan, ei se ole mikään puolustus.
Voidaan hahmottaa kausaalisuus, jossa sekä maahanmuutto-ongelmien ratkaisut että resurssien uudelleenjako pääsevät kehittymään, kunhan maahanmuutto tulee oikeaksi osaksi koulutusta.Myös hallinnon asenne kaipaa korjausta: maahanmuuttoprosessien on tultavat yhä tehokkaammiksi, ja käsittelyaikojen lyhennyttävä. Niin ikään viranomaisille on löydettävä joku roti: vastuu heidän kiskoessaan hatusta omia oletuksiaan: esimerkkinä Pekka Haaviston puoliso Nexar Flores, joka sai kuulla elävänsä Suomessa kulissiliitossa maan kansalaisuuden toivossa.
Tämä on kylmä yhteiskunta, joka pelaa omaa kasvotonta, byrokraattista lasihelmipeliään. Se on myös läpikorruptoitunut, mikä tosia asiallisesti mahdollistaa taas sen, että ulkomaiset rikollisliigat sen kun porskuttavat.
En ota kantaa siihen, kuinka yksi korruption tutkimuslaitos vuosi toisensa jälkeen onnistuu ummistamaan silmänsä suomalaiselta mallista; on sen oma häpeä, josta se onkin jo saanut kuulla.
Suomessa saa valehdella joutumatta poliittiseen vastuuseen, tai mihinkään. Ei tarvitse kuin avata toosa, ja jo on joku seli-seli-seli-käynnissä.
Voimme kouluttautua ja terästäytyä olemaan pitämättä valhetta totena, sanoo von Kemppi. Helppo sanoa, kenen tahansa meistä.
Roberto Bolle (dances for Unicef).
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar