Peter Franzén lukee esikoisteostaan Yle Radio Suomessa sunnuntaiaamuisin. Epäilemättä yksi vuosisadan hienoimpia ymmärrystä lisääviä teoksia; ihminen voi terapioida itsensä näinkin.Muistan v. 1995 julkaisemani poleemisen musiikkikirjan (nyt voisi olla aika toiselle monestakin syystä), jota Tuovisen Jussi arvostelukappalettaan luki parhailta kohdiltaan Oikealla Asemalla - mun tietämättä.
Proosalliset anekdootit olivat tavallaan kuivakkuuden vaaran välttämiseksi, mutta kontekstista irti otettuina saattoivat kai olla aika stydia tekstiä.
Pitkään ihmettelin ihmisten tietämiä kummia asioita, sillä eiväthän kirjaa lukeneet kuin friikit.
Sitten selvisi: esimerkki synestesiasta siellä jossain otin esmerkin: aistiärsyke aiheuttaa synesteetikolle toisen aistin alaan kuuluvan aktivoitumisen.
Esimerkkinä kerroin, miten Ten Years Afterin paha styge Working On The Road oli niin pilven läpitunkema, että sen soidessa saattoi herkkäaistien haistaa huoneeseen leviävän yrtin tuoreen-saunavastamaisen tuoksun.
Vain lasikuvussa elänyt ei tiedä, miltä palava hamppu tuoksuu. Eikä tuota aidot 70-lukulaiset kun viittaa kintaalla, ja homekorville se taas on oikein joutua kuuntelemaan tällaistakin asiaa.
Working On The Roadin tekstin pätkää voisi sitäkin varmaan analysoida: on se erikoinen siinä ajassa, ja poikkeaa melkein kaikesta muuta TYA:n tuotannosta. Toinen kerta.
btw.
Hesassa on jonkun poliisijohtajan viinahuumeen vetämisestä ja päissään ättäröinnistä näköjään juttu päällä.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar