Median loppumattomat esitykset parisuhteesta kriiseineen, ongelmineen ja eroineen ilmentävät sitä vahvaa kulttuurista asemaa, joka parisuhteeseen liittyvien aiheiden käsittelyllä nyky-yhteiskunnassa on. Parisuhteeseen kohdistuva valtava kiinnostus pohjautuu terapeuttiselle ymmärrykselle parisuhteen vaativuudesta ja ongelmallisuudesta.Tutkimuksessa jäljitettiin kolmen erilaisen aineistokokonaisuuden avulla parisuhdetta määrittävän terapeuttisen ymmärryksen logiikkaa. Ensimmäinen aineistokokonaisuus koostuu haastatteluista, toinen pohjautuu suuren suosion saavuttaneen runoteoksen Sanovat sitä rakkaudeksi ympärille muodostuneelle julkisuudelle, ja kolmas aineistokokonaisuus rakentuu julkisuuden henkilöiden avioeroja käsittelevistä iltapäivälehtien esityksistä.
Historiallisperspektiivisestihän näin ei aiemmin ollut. Lukeissani nuorena Rudolf Steinerin esitelmät julkaisusta Sosiaalinen ymmärtäminen – nykyajan sielullisen ahdingon voittamisesta, itse oivalsin näin evolutiiviset syyt sille, mikä ja miksi (vielä silloinkin oli oraalla mutta pian) tuli muuttaman lajin sosiaaliset suhteet nykymallin kompleksisiksi.
Ylipäätään se, mikä muodostui ihmisten välille sosiaalisuutena, tapahtui aiemmin ennen modernin egon ja länsimaisuuden kehittymistä hyvin nopeasti ihmisten kohdatessa toisensa.
Näin siis myös ns. eukonkanto, joka laajensi lokaaleja geenipooleja, on ymmärrettävä. Ihmiset toisena kohdatessaan kokivat välittömästi, ilman vuosikymmenten kestoisia terapeuttisia keskusteluja, mitä he olivat, ja miksi he voisivat elää yhdessä.
Oikeasti emme ymmärrä egoa, sen perustaa ja evolutiivista lajitehtävää tuhota itsensä - ja synnyttää uusi ihminen. Länsimaiden egoistisella ihmisellä on kuitenkin implisiittinen pakko havainnoida egoistien käytös, koska he tunnistavat tämän minätietoisuuden pullistuman ongelmana omassa itsessään, sisäisyydessään.
No niin, Kiekkoradiolta soi taustalle sopivasti Egotrippi - lahjatonta, monotoonista suomirockia. Egoismi itsessään elää, näyttää siltä, jostain keskinkertaisuudesta, jota se ei sellaiseksi suostu tunnistamaan, ja tähän erillistyneen minän juhlintaan tarvitaan siksi myös alkoholi.
Tästä tein aiemmin jonkin verran havaintoja alkoholistien kanssa; heillä eli ikään kuin vääristynyt käsitys omasta taidollisesta erinomaisuudestaan, ja siihen liittyvästä juhlinnan aiheesta.
Tuntemani itsemurhaajat, melkein kaikki kärsivät korostetun egoistisesta elämänasenteestaan.
Nyt Kiekkoradiolla soi Neljä ruusua: "joskus virta katkeaa, tai sitä on liikaa .."
Ja sitten: "Jos tulevaisuus haaveeni täyttää, jään lepoon enkä tahdo enää syntyä uudelleen."
Kohtalaisen egoistinen, esimerkiksi suoraan bodhisattvalupauksen vastainen ajatus.
Repeated filtering out of the synthetic components of experience by Allan Randall.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar