Nyt onkin kyse vapaudesta, joka ei ole viranomaiskontrollissa eikä missään, niin viranomainen haluaa jonkun kiinni. Se on saitin esimerkiksi tällaisen blogipohjaiseen välineen ylläpitäjä.
Klassiset sananvapaustahot olivat suorastaan järkyttyneitä, että me edes kysyimme tällaista.Tarkemmin mm. jo LexNokian säätänyt oikeusministeri Brax ei määrittele, mitä ovat nämä "klassiset sananvapaustahot", mutta hän viitannee tähän internet-toimintaympäristöön, sen historian, kulttuurin ja kehityksen tunteviin tahoihin, joissa ise en juuri poikeuksia tiedä.
Niinpä sensuuri-rikosvastuu-mallia Suomen oikeusministeriö saa maailmalta hakea. Ei ole.
Ja itse olen sanonut, että rasistiseen viestistään: siihen voi vasta argumentein, vahvimman argumentin periaatteella, jolloin se floodi propagandana kääntyy itseään vastaan.
Sitten taas saattaa löytyä r:n softmuotoja a´la Muutos 2011, joiden kanssa keskustelu epäilemättä voi tapahtua kokonaan lain puitteissa.
Ps. Mitä olisi se että oikeusministeriö katsoisi maailmalle, miten siellä juridiikassa menetellään enallalta ehkäisevästi tärkeissä kysymyksissä. Esimerkiksi äskeisessä ministerin jääviysasiassa perheensä sijoitusten kanssa, säätäisi vain lainpätkän trustista, ja sillä hyvä.
Siinä on jenkkilän sääntö, joka toimii. Kemppien varmaan kirjoittaakin sen heti kun pyydetään.
Ps2. Arvopaperihypen, eli "arvopaperistamisen" syntyyn ja sen toteuttamismahdollisuuksiin ovat vaikuttaneet oikeusjärjestelmien ja rahoitusmarkkinoiden erityispiirteet. Tärkein näistä on anglosaksisen common law -oikeusjärjestelmän ja mannereurooppalaisen oikeusjärjestelmän välinen ero. Anglosaksisen oikeusjärjestelmän trusti-käsite on tehnyt arvopaperistamisen mahdolliseksi ilman erityislainsäädäntöä ja nopeuttanut markkinoiden syntyä.
Arvopaperihype tässä muodossa käynnistyi Yhdysvalloissa 1970-luvun alussa.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar