Sana viikonvaihteeksi VI - myötätuntoa pohjoistuulessa

Compassion, ainakin se on etymologisesti selkeämmin johdettu ja konnotaatioiltaan kirkkaampi kuin suomalaiskäännös noine rumine skandeineen. Taas englannin latina-sukuinen sana on lähempänä shankskritin merkityssisältöä, jopa sitä rikastuttava, sillä olemmehan, lopulta, lännessä.

As long as space endures, and for as long as living beings remain, until then may I too abide, to dispel the misery of the world.

Siinä avalokitesvara-bodhisattvan rukous kaikkien olentojen hyvinvoinniksi.
Näin käsitellään ja muunnetaan mielenmyrkkyjä: vihaa, kateutta, ylpeyttä, halua. Mutta myös buddhalaisuudessa mielenmyrkyksi ja oikaistavaksi sokeudeksi luettavaa tietämättömyyttä.
Tietämättömyys on kognitiivinen vääristymistila, joka lännessä lienee kaikkein vaikeinten tunnistaa sellaiseksi.

Mutta tämä on asiantila, joka ei voi jäädä piiloon, sillä ihmiset jotka kuin autenttisen syntymävaistonsa ohjaamina luopuvat lihan syönnistä, ja koska koska he jättävät myös uskontojen tyhmyyttä ylistävien ja tietoisuutta manipuloivien rituaalien tavat ja kaavat, he ovat tulevia tietoisiksi.
Ensin tulemme tietoisiksi tietämättömyydestä, mikä johtaa etsimään uskottavaa ja järjellistä selitystä eksistenssillemme.
Henkisen elämänymmärryksen sopusointu älyn kansa ei oletuksena ole ylpeyttä, vaikka sellaistakin tässä maailmassa yritetään myydä etsinnänkieltona.
Järjellisen sokeuden affektiivinen ulottuvuus taas on itsekkyys, joka on myrkytystila, jota usein vielä pidetään yllä sekä tehostetaan suun kautta nautittavilla lisämyrkyillä, juomalla ja imemällä savua keuhkoon, josta myrkky imeytyy vereen.

Emme ymmärrä esoteerisesti, mitä natsismi teki teosofialle riistäessään sen suorittavia metodeja omaan pimeään käyttöönsä. Henkisen pimeyden laskeutuessa 1930-luvulla Euroopan ylle - muuttui moni asia.
Myös ne teosofisten lähteiden etiäistiedot Suomen suuresta tulevaisuudesta henkisenä kesämaana raukesivat viimeistään siinä vaiheessa, kun Suomi aloitti natsi-Saksan kanssa sotilaallisen yhteistyön, ja aktiivisen hyökkäyssotaan valmentautumisen.
Ei ollut oikeasti enää tehtävää eikä visiota - varsinkaan koska 1. ehtoa totuutta ei haluttu tunnustaa, millä asialla olimme ja missä porukassa.
Vaikka vielä 1990-luvulla suomalainen Ervastin perustama kansallinen Ruusu-Risti odotti nousuaan kuin taistolaiskommunistit 1970-luvun vaaranvuosina. Hehän kuulostivat suorastaan huvittavilta hypensä vallassa (jonka takana oli Gennadi Janajev & co).

Mutta en juuri jaksanut ihastella ruusu-ristin hypeä, koska se oli kuitenkin henkinen liike, ja silti täynnä noita myrkkyjä: ylpeyttä, vallanhalua ja lohkolaista etujoukko-mentaliteettia. Ymmärrettävästi fundamentalismiin kuuluen oli myös niitä, joita he kastoivat ulosjääneiksi (inhimillisesti katsoen, sen suurempaa virhettä "etuoikeutettu" ei voi tehdä itselleen).
He tunsivat voimansa vähäiseksi, ja etsivät siksi korkeaa siunausta rituaalipaikalleen.

Mutta oli myös toinen vielä autoritäärisempi kansallisromanttinen ryhmä, joka oli täysin fantasiakuvitelmien vallassa, siihen saakka, että ryhmä jakoi inkarnaatiota; kuorien itselleen parhaat päältä.
Noiden huuhareiden jälkiä saa korjata vieläkin, valitettavasti, koska myös niitä pohjamustien sielujen reinkarnaatioita siellä jaettiin.
Toisten, usein hyväuskoisten ja herkkien ihmisen, mielen traumatisoiminen kääntää heidän oman teosofia-oppinsa ja -ihanteensa täydellisesti nurin. Tämä on valoa, joka on pimeyttä, ja siksi toimii luotaantyöntävästi.
Ihmisellä polulla kulkiessaan on oikeus vain myötätuntoon.

Gianlorenzo Bernini's sculpture"Apollo and Daphne".